Markalla ostan maailman

Hengasin Turussa viisi päivää, kunnes kyllästyin vaan makoilemaan vuodesohvalla kahden pannukakku-tyynyn kanssa. Auton pesu ja imurointi ja sit nokka kohti kehäkolmosta!

Heti kun palasin Espooseen ja astuin omaan huoneeseen, kaikki tuntui niin tutulta, kodikkaalta. Tää on mun koti. Ehkä nää mun kaikki tavarat tekee sen kodikkuuden, mut hyvä niin. Viihdyn täällä, vaikka oonkin yksin, ei siinä mitään. Kurjaa vaan, kun tuo netti ei aluksi toiminut (kiitos sonera ), niin ei saanut kavereita kiinni tai voinut katsoa netistä kauppojen aukioloaikoja. Mutta kiitos kaverille, joka on Soneralla töissä, pelasti mun päiväni ja sai nettini toimimaan, jiihaa! Nyt mä viihdyn täällä hypersupermiljoona kertaa paremmin :--D Kumma, miten se netti voikaan olla niin tärkeä osa ihmisen elämää nykyään..

Turussa vietin aikaani öisin, päivisin nukuin. Käväsin yks yö jokirannassa istumassa yksikseni ja kattelin maisemia. Kaunista. Tätä maisemaa tulee ikävä. Nyt pitäisi hypätä bussiin ja lähteä stadista metsästämään uusia kenkiä, nykyisissä tossuissa näkyy varpaat ja puolet pohjasta on irti.. Tittidii.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

♥ puss