Just leave me alone

Oon aika murheen murtama. Kari lähtee Perniöön töihin ja näen sitä vain viikonloppuisin. Oon yksin neljän seinän sisällä murtumassa ja nakerran pahvia peiton alla. Toisaalta oon aika iloinen siitä, sillä saadaan rahaa, pääsen sit taas Turkuun käymään. Ja samalla mulla on aikaa koulutöille ja ajatuksille. Outoa kyllä, en ole viettänyt kuin varmaan kolme yötä yksin täällä kämpässä, pelottaa, et pitäis kuukauden ajan joka arkipäivä herätä yksin.

Räpsittiin tänää Karin kanssa kuvia. Kari oli mun mallina tulevaan portfolioon ja oon tyytyväinen tuloksiin. Miten mulla onkaan niin ihana poikaystävä? Oon ehkä maailman onnellisin tyttö.

Käykää muute tsekkaas mun portfolio, joka on kyllä vaiheessa ja kesken, äkkiä väserretty, mutta kelpaa. Risuja ja ruusuja saa sivuista pistää mulle, palaute on tärkeetä! Portfolioon pääset kuvaa klikkaamalla tai tästä !
Purin luonnoksiin eilen tuntojani soluelämisestä, joten sellaista sitten luvassa tulevaisuudessa. Pitäkää lippu korkeella, katotaan millon jaksan taas postata.

2 kommenttia:

  1. Vooii, hurjasti tsemppiä sinne suuntaan! Onneks tuossa on sit positiivista et ne viikonloput ku pääsee taas näkemään toisen on superpalkitsevia! :)

    VastaaPoista
  2. Anni: Niimpä, toisen näkeminen taas vähän ajan tauon jälkeen tuntuu ihmeelliseltä :'3 Ajatukseen pitää kuitenkin totutella :C

    VastaaPoista

♥ puss