Keskiviikko


 Hurrrjaa, oon koulussa jo kolmatta päivää putkeen. Tää on multa jo saavutus. Istun tunnilla, juon vichyä, en keskity opettajaan joka huitoo keppinsä kanssa taulun edessä, photoshoppaan kaverille kuvia. Näin se päivä alkaa, jejee. Muttamutta, ajattelin tässä nyt purkaa sydäntäni taas vaihteeksi, kun en jaksa oikeasti keskittyä miten tekstitiedostosta saa muutettua pdf-tiedoston (_todella_ tärkeää oppimista, kyllä!).


Oon kyllästynyt koulunkäyntiin ja muutenkin lähes tulkoon kaikkeen. Elämä tuntuu tylsältä, ahdistavalta ja aamuisin herääminen on hirveää. Ennen nautin elämästi ja rakastin herätä uuteen aamuun, mutta nyt on toisin, vaikka Kari-mörkö tuhiseekin siinä mun vieressä aina kun avaan silmäni. Vihaan herätä aamuisin, kouluun lähteminen tuntuu kamalalta. Ja turhalta. Täällä mä taas istun tekemättä lähes tulkoon mitään, kuten eilenkin 7 tunnin koulupävänä, jolloin ei tehty mitään. Tuntuu rasittavalta nousta tämän takia kouluun, jotta voisi vain hengailla, selailla netistä uutisia, sähköpostia, muokata paria kuvaa ja välillä käydä tupakalla. Voisin tehdä näitä samoja asioita kotona ilman opettajan turhia selostuksia, joita kukaan ei kuuntele. Koulunkäynti maistuu puulle, vaikka rakastankin tätä alaa, mitä opiskelen ja haluan tulevaisuudessa tehdä näitä asioita työkseni. 

Juteltiin eilen Karin kanssa siitä, että taidan olla masentunut, johtuen varmaan viime vuoden suurien tapahtumien vuoksi. Muutin omaan kämppään, toiselle paikkakunnalle, vieraaseen paikkaan ja muutin lähestulkoon samantien Karin kanssa yhteen. Ja samalla vielä aloitan opinnot ammattiopistossa, josta en tunne yhtään ihmistä. Elämä tuntuu välillä niin vaikealta.


Mielialani vaihtelee jatkuvasti, ja mielenterveys tuntuu kärsivän tästä huolella. Puran kaiken kiukkuni, ärtymykseni, pahat olot ja muutenkin kaikki kasaantuneet tunteet pelkästään Kariin. Kari on ainoa ihminen, jonka kanssa olen tekemisissä joka päivä, joten Karikin kärsii tästä. Toivon, että tää on vain väliaikaista ja loppuis lopulta.


Onneksi sain edes yhden asian kondikseen tänään. Sain varattua itselleni lääkäriajan ensi viikollle, joten ainakin fyysinen terveys pääsee hoitoon. Pääkoppaki pitäis tarkistuttaa, joten se on listalla seuraavaksi. Ja älkää muuten pelästykö, ulkoasu muuttuu jatkuvasti, koitan saada sen kondikseen mahdollisimman pian!

2 kommenttia:

  1. voi, hurjasti jaksamista! ymmärrän tota oloa, sillä itse oon ollut masentunut jo pidemmän aikaa, eikä kyllä mikään opiskelu onnistu.. :<
    mutta toivottavasti sun vointi kääntyy paremmaksi.

    VastaaPoista
  2. fairydust: noh, toivotaan et tää on vaan ohi menevää ;__;

    VastaaPoista

♥ puss