Kissan metsästyskausi


Olo on aika murheellinen tällä hetkellä. Äitienpäivää vietettiin Turussa avokkaan kanssa, mutta juhlimisesta ei meinannut tulla mitään, kun huoli on suuri, nimittäin meidän kissasta. Emma karkas keittiön ikkunasta lauantai-iltana (mikä pönttöpää), putos suoraan pusikkoon toisesta kerroksesta. Jahdattiin Karin kanssa meidän pikkuista jonkun aikaa, kunnes se katosi kuin pieru saharaan. Monta kertaa on meinannut itku tulla, kun tiedän, että se pelkää ihan tajuttomasti tuolla ulkona, eikä välttämättä osaa enää kotiin, kun ollaan viikko asuttu tässä kämpässä.
Vietiin kuitenkin sunnuntai-iltana ruokaa, Karin paita ja kissan hiekkalaatikosta hajuja rapun eteen. Ei mennyt muuten kauan kun meidän Emma-kissa olikin jo samaisen ikkunan alla, josta se putos! Meinas sydän pysähtyä, kun tajusin, että se on oikeasti Emma, joka siinä ikkunan alla on. En uskonut näkeväni sitä enää. Raukka miukus surkeasti kun huutelin sitä ikkunasta rauhoittavasti ja Kari meni ulos hakemaan sitä. Kuurupiiloksi se taas meni, kun Emma on vähän arka eikä oikein tykkää tulla löydetyksi. Juostiin kissan perässä jonkun aikaa, löydettiin se parkkipaikalta auton alta, mutta sitten se taas katosi. Emma on ollut melkein kaksi vuorokautta ulkona ja mulla on niin kova ikävä sitä ja huoli on suuri :--( Jos jollakin on näköhavaintoa tämän näköisestä kissasta Vesalan alueella, niin ilmoittakaa siitä jonnekin, jooko?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

♥ puss