Kymmenen kirosanaa

"Suomen kielen kirosanat ovat ei-kirjaimellisesti käytettyjä suomenkielisiä sanoja, jotka ilmaisevat kielteistä tunnetta ja jotka rikkovat jotain kulttuurista tabua. Tällaiset tabut liittyvät esimerkiksi uskontoon, eritteisiin tai seksuaalisuuteen. 
Useat suomen kielessä nykyään kirosanana käytetyt sanat eivät alun perin olleet kirosanoja, vaan ovat muuttuneet sellaisiksi vähitellen.  Paitsi parahduksiin ja noitumiseen, suomen kielen kirosanoja käytetään muun muassa vahvistussanoina (helvetin hyvä), sävypartikkeleina tai ylimääräisinä lisäyksinä (No kerro jo jumalauta). Kirosanoja voidaan käyttää myös kieltosanattomissa mutta merkitykseltään kielteisissä ilmauksissa, joita Lari Kotilainen nimittää aggressiiviksi (Vittu tästä jutusta kukaan tykkää). Käsitykset siitä, mitkä sanat ovat kirosanoja, vaihtelevat. Solvaussanoja (mulkku), miedompia päivittelysanoja (jestas), kiertoilmaisuja (voi perjantai) ja muuta karkeaa kielenkäyttöä ei aina pidetä kirosanoina. Suomen kielessä uskonnollisperäiset kirosanat ovat vuosisatojen kuluessa menettäneet voimaansa, kun taas seksuaalisperäiset ovat voimistuneet. Kirosanat eivät välttämättä ole aina halventavia, vaan ne voivat ilmaista myös ryhmään kuulumista ja läheisyyttä."

Itse olen huomannut joku aikaa sitten, etten enää kiroile niin paljon. Pyrin välttämään voimasanoja, etenkin julkisessa mediassa tai ruokakaupassa. Omasta mielestäni kirosanat ovat sallittuja tietyissä tilanteissa, mutta liikaa ladeltuna ne menettävät merkityksensä. On todella ilkeän kuuloista kuulla teinilauman keskusteluja, kun joka toinen sana on vittu, paska, perkele, saatana jne jne jne. Itse pyrin välttämään kiroilua ihmisten ilmoilla, etenkin jos kuuloetäisyydellä on lapsia/mummoja/vaareja tai ylipäätään muita ihmisiä. Kotona sen sijaan ärräpäät lentelee huolella, varsinkin huonona päivänä jos kynä putoaa lattialle tai maito on loppu. Silloin, kun vitutuksen määrä on kymmenen potenssiin sata, mun suusta saattaa kuulla kirosanoja jopa monta peräkkäin. Pyrin kuitenkin välttämään näitä tilanteita hyvinkin pitkälle.

Kiroilu kertoo ihmisen tunnetiloista (yleensä negatiivisesta, mutta positiivinenkin on nykyään yleistä, kuten: 'vittu jes, mä voitin lotossa 5€!'), ja niitä käytetään voimasanoina tuomaan omaan verbaaliseen ilmaisuun lisää potkua. Olen itse pyrkinyt vähentämään kiroilua (myös täällä blogin puolella) ja olen huomannut miettiväni useammin julkisella paikalla, että onko sopivaa laukaista tähän vittusaatanaa tai perkeleenpersettä. Yleensä olen jättänyt sanomatta ja pyrkinyt antamaan hyvän mielikuvan kanssaeläjille.


Pienenä en uskaltanut kiroilla edes ajatuksissani, sillä minulla oli todella tiukka kuri kiroilun suhteen omassa perheessäni ja vanhempani olivat hyviä auktoriteetteja, joita kunnioitin. Pelkäsin kiroilevani, enkä koskaan kiroillut pienenä, en edes mielessäni. Äitini pisti isäpuoleni pesemään suun saippualla anoppilassa, kun isäpuolelta pääsi pari ärräpäätä ilmaan. Itse olin 5-vuotias ja seurasin koko ajan vieressä, kun isäpuoleni pesi suutaan käsisaippualla. Ei vissiin maistunut kovin hyvälle. Tuolloin mieleeni jo iskostui se, että kiroilu on ruma ja halveksuttava tapa, jota ei pidä kunnioittaa.

Toisaalta, varmasti jokainen meistä sortuu jossain vaiheessa elämäänsä sanomaan edes yhden kirosanan, joten se kunnioitus taisi jäädä lyhyeen. Olen itsekin syntinen tässä ongelmassa, ja olen yhtä syyllinen kiroiluun, kuten te kaikki muutkin siellä ruudun toisella puolen.

Mitä mieltä te olette kiroilusta? Onko se sopivaaa vai halveksuttava tapa ilmaista tunteitaan niin voimakkailla sanoilla ja korostaa haluttuja negatiivisia (/positiivisia) tuntemuksia? Onko kiroilu turhaa vai onko sille käyttöoikeutta enää tässä maailmassa?  Puhdistakaa nyt suunne tästä asiasta, toista tilaisuutta ei tule! 

Omassa sussa vittu ja perkele ovat mieluisia lausuttavia kirosanoja, eivätkä niiden lausuminen tuota ongelmia, päinvastoin. Välillä pitää jopa hillitä itseään, ettei nuo sanat vahingossakaan lipsahda huuliltani pikkuveljen tai isoäidin seurassa. Onko teillä jotain lempi-kirosanaa, mikä tuntuu mukavalta lausua tai kuulostaa tarpeeksi voimakkaalle ilmaistakseen tunteesi?

 
Kiitokset myös Asking Alexandrian pojille, mahtavia giffejä. Pus.


4 kommenttia:

  1. Joskus kun oon todella todella vihainen huudan yleensä putkeen "vittuperkelesaatana", mikä on loppujen lopuksi aika tyhmän kuuloista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta juurikin tuollaiset tunteenpurkaukset ovat ihan okei! Vaikka se tyhmältä kuulostaakin :-)

      Poista
  2. En kiroile juuri yhtään, mut musta kiroilu on ihan ookoo. Paitsi just noi lissuporukat joiden joka toinen sana on kirosana, se kuulostaa todella typerältä. Ite käytän ehkä helvettiä eniten, se on just sellane et se sopii muhu, se liittyy mun lempisarjaan (Supernatural) ja jotenki se on vaa semmone kirosana jonka voi letkauttaa suusta jos siltä tuntuu. Mut en kyl yleensä kiroile, kotona en yhtään ja kavereiden kanssa harvoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa supernatural ♥ Helvetti ois kyl aika siisti lomamesta, pitäiskö testata?

      Poista

♥ puss