NEW LAYOUT


Viimeinkin sain aikaiseksi tehdä jotain ulkoasun suhteen, ja vielä vapaapäivänä! Oon kärvistellyt ulkoasu-muutosten kanssa jo pitkään, mutta mitään en ole asialle tehnyt, kun en oo vaan jaksanut/osannut. Vanha ulkoasu oli jotenkin tunkkainen ja turhan sekava, mutta mitä mieltä ootte nykyisestä? Vaihtelu virkistää! Banneri tosin lähtee jossain vaiheessa vaihtoon, jahka mulla on aikaa kuvailla uusia kuvia ja leikkiä photarin kanssa. Mutta vuoden vaihde lähestyy ja nyt oli hyvä aika muuttaa blogin ulkonäköä seuraavalle tasolle.

Mitäs tykkäätte?


JOULULAHJAT


Lahjoja! Hihi, oli kiva päästä rapistelemaan paketteja, vaikka mitään erityisiä toiveita mulla ei ollutkaan ja oletin saavani vain lämmintä kättä joulutontuilta, mutta oon tainnut ollakin aika kiltti tyttö viime vuonna? Vähän ihonhoito-tuotteita, suklaata (paljon!), uudet pinkit tumput mammalta, kolme uutta muumimukia, ja kuppikakku-kirja, joka on ihan superkiva! Joku tontuista taitaa tietää, että pidän leipomisesta, vaikka en sitä niin usein harrastelekaan, enkä ole koskaan oikein oppinut kuorruttamaan muffinsseja mitenkään hienosti, niin ehkä opin tuon kirjasen avulla uusia niksejä!

Ainoa asia, mistä vihjaisin äidille, oli tuo Kånken-reppu, enkä todellakaan osannut aavistaa äidin oikeasti hommaavan sitä! Superkiva yllätys jee! Tuun ehkä muutaman vuoden jäljessä, mutta oon kattellut jo lukiossa, että noi reput olivat tosi suosittuja ja tykättyjä meidän koululaisilla. Nyt vasta sain omani, josta olen jo vuosia haaveillut! 

Saan vielä yhden lahjan, mutta saan sen vasta ensi kuussa kun käyn seuraavan kerran Turussa. Lisäksi ollaan Karin kanssa yrittetty katsella netistä apuja, mimmonen sen lahjan pitäisi olla, koska saan sen itse valita ja määrätä, koska isi maksaa. Tää lahja tulee helpottamaan mun elämää ihan sikana ja tuutte huomaamaan sen kyllä täällä bloginkin puolella ;-) 

Saitteko te mieluisia lahjoja?


JOULU
















Tässä naputtelen näppäimistöä, mutustan joulun ensimmäistä piparia ja ryystän glögiä ja etsin samalla sitä kadonnutta joulufiilistä. En tiedä, onko tämä nyt lumettomuuden syytä, vai olenko vain tullut liian vanhaksi tähän jouluhössötykseen. Nykyään ainoa asia, mitä joululta odotan, on aito kuusi ja jouluruoka. Nomnom.

Lähdettiin Karin, Piukun ja Polskan kanssa Turkuun päin viettämään joulua perheeni luokse ja siellä ainakin oli joulutunnelmaa kerrakseen. Kuusen tuoksu, kynttilöiden valaistus ja ihana ruoka, se oli vasta jotain. Pikkuveli sai koristella kuusen äidin avustuksella aaton aattona ja suklaata rohmuttiin aamusta iltaan kuin mitkäkin monsterit. Käväistiin vielä ajelulla ja kierrettiin pikkusiskon, pappan ja mun kummien haudoille viemässä kynttilät. Maanantai-iltana kuitenkin piti mennä ajoissa nukkumaan, sillä aamu viiden herätys pisti ramasemaan sen verran paljon, että sammahdin tosi nopeasti hyvin epätasaiselle vuodesohvalle, joka aiheuttaa aina mulle mukavat selkäkivut seuraavana päivänä.

Aattona heräiltiin rauhassa, syötiin äidin tekemät riisipuurot ja painuttiin joulusaunaan sillä aikaa, kun porukat lähtivät kiertämään hautuumaita. Lahjasäkit kannettiin olohuoneen kuusen alle odottamaan, mutta ensin oli ruuan aika. Voi että, miten rakastan jouluruokaa! Kaikki laatikot, kalat, kinkku, äidin tekemät sinapit.. Gaah. Onneksi sain laatikoita ja kinkkua mukaan kotiin, saa niitä sitten vaikka pakastaa ja syödä vielä pääsiäisenä.
Ruuan jälkeen päästiin lahjojen kimppuun ja yllätys oli suuri: olin saanut muutaman paketin! Oletin, etten saa mitään, kun äiti oli vihjaillut, ettei tänä vuonna aio hommata mulle mitään erityistä. Kuitenkin sain sukulaisilta paljon kaikkea kivaa ja hyödyllistä, joista sitten lisää myöhemmin :) Tämä oli kyllä taas niin perinteinen joulu meillä, enkä pystyis kuvittelemaan, että viettäisin jouluaaton jossain muualla kuin perheeni kanssa.

Keskiviikkona sitten palailtiin takaisin Helsinkiin, ja tuntuu ihanalta olla taas kotona omassa rauhassa kissojen kanssa. Vielä yksi vapaapäivä, jonka jälkeen pitäisi jaksaa vääntäytyä vielä töihin perjantaiksi, mutta onneksi sitten tulee taas viikonloppu. Paljon kivoja juttuja on vielä edessä päin.


Mites teillä vietettiin joulua? :)

Ulapalla







Pikainen päivitys ennen joulua! Käytiin pienellä porukalla risteilemässä pikaseen ja reivaamassa pienellä Siljan paatilla, oli kivvoo! Tuliaisina tuotiin muutama Dynamiitti (♥) ja kourallinen karkkia ja tupakkia. Ja pikkuveljelle löytyi joululahja, joka pitäisi paketoida. Tommoset reissut on kyl super kivoja, mut samalla tosi rasittavia ja väsyttäviä. Ei näin vanhana enää jaksa..

Huomenna vielä pitäisi jaksaa raahautua kuudeksi töihin, jonka jälkeen pitää pakata kimpsut ja kampsut (mukaanlukien kissat!) ja painua Turkuun viettämään lyhyt joululoma. Saa taas syödä ittensä palloksi ja koristella pikkuveljen kanssa kuusen! :) Odotan jo äidin ja mamman väsäämiä laatikoita ja kalaa.. Gaah, nälkähän tässä tulee.

My weekend-video



Tässä teille vähän My weekendiä, jota väsäsin tuossa pari viikonloppua sitten! Tässä muuten yksi syy, minkä takia en videoita niin usein tee, nimittäin editoiminen kestää jopa monta päivää rakkaan kompuutterini takia ja Movie makerilla ei kauheasti mitään erikoisuuksia väsätä. Tulevaisuuden suunnitelmissa on kyllä hommata uusi ja kunnollinen pöytäkone, mutta tämänhetkinen rahatilanne sanoo nounou, joten vielä on odotettava hetki, ennen kuin pystyn paremmin väsäämään teille videoita. Voisin leikkiä Sony vegasilla vaikka monta päivää putkeen..

Mutta Jonsu sanoo heipat, pistää kohta kamat kantoon ja laivalle! Päivittelen taas  blogia viikonlopun jälkeen :)




This is a worldwide screen, so come close to me

Huomenta! Tai päivää, tai iltaa. Joka tapauksessa, hyvää sunnuntaita kaikille tasapuolisesti. Toivottavasti kaikilla oli mukava viikonloppu, itse ainakin nautin suunnattomasti nukkumisesta ja pelkästään olemisesta. Yöllä oli satanut lunta ja viimeinkin mulle tuli joulufiilis (kunnes toi lumi taas sulaa pois..) ja odotan innolla joulua Turussa. Sitä ennen kuitenkin on vielä viisi päivää töitä ja laivamatka kavereiden seurassa! Pitkästä aikaa pääsen syömään itteni buffetissa ähkyyn ja ostamaan vuoden karkki-kiintiön täyteen.



Te, jotka seuraatte mua instagramissa, tiedättekin jo, mitä oon tehnyt. Mä ratkesin. Ja kovaa. Sain yks kaunis aamu typerän päähänpiston, joka mun piti toteuttaa saman tien, joten lähdin ostamaan hiusväriä..





...Ja tässä tulos. Mä en tiedä kadunko enemmän sitä, että värjäsin tukkani mustaksi, vai sitä, että olisin jättänyt sen tekemättä. Vähän kadutti aluksi, mutta nyt parin päivän ihmettelyn jälkeen, alan jo pikkuhiljaa tottua tähän. Tuntuu tosi oudolle ja vierastan tätä väriä yllättävän paljon. Halusin kuitenkin nyt testata, sopiiko tuo musta mun päähän enää ollenkaan, vai olisko tää ihan jees jopa. Vielä olis tarkoitus värjätä siniset pois vaalealla, mutta saa nähdä uskallanko. Huomatkaa caninebiteseihin vaihdetut legot! 


Mua jännittää tosi paljon tän mustan vaalennusprosessi, koska tiedän, että jossain vaiheessa haluan tän taas pois. Onneksi mun tukka on helposti värjäytyvää sorttia, mutta itkettää jo valmiiksi mun tukan puolesta. Pitäisi ehkä käydä leikkauttamassa tähän joku malli, mutku oon niin nössö, etten kestä yhtään tukanleikkuuta.


No, mitä sanotte? 
Sopiiko tuo musta väri mun päähän lainkaan?


 

Tässä on lisäksi kivaa sunnuntai-lukemista: 
Mua ainaki vähän nauratti. 


HAPPY ME


Anteeksi. Oon vietellyt taas aikamoista hiljaiseloa, vaikka on joka päivä pitänyt avata tietokone ja klikata itsensä Bloggerin etusivulle, niin en oo vaan pystynyt. Mulla alkoi keskiviikkona kamala migreeni töissä, joka jatkui vielä kotonakin asteen pahempana. Siitä asti oon koomaillut ihan täysiä, enkä oo halunnut tehdä mitään. Siivoaminen on jäänyt, ruuanlaitosta puhumattakaan. Purkkihernekeittoa ja pussipastaa on tällä viikolla tullut syötyä ihan tarpeeksi. Jos nyt tänään vaikka jaksaisi kokata jotain vähän terveellisempää..







Eilen perjantaina mä kävin ensimmäistä kertaa katsomassa kaverin lätkäpeliä ja otin siitä samalla pari (köh.. parisataa) kuvaa, kun niin kauniisti pyysi. Kiva välillä kokeilla jotain uutta, nimittäin toi urheilu-kuvaaminen ei oo meikäläisen hommaa ja se on aika haastavaa. Kuitenkin halli on tosi hyvin valaistu ja kaveri seisoi koko ajan maalissa, niin sitä oli helppo kuvata haha. Vähän erilainen perjantai mitä yleensä!


Taisin aiemmin mainitakin jo, että tilasin Crazy Factorylta uusia koruja magneettikuvausta varten, ja aah, ne tuli! Happy Jonsu ja silleen, vaikka eihän tässä tilauksessa mitään ihmeellistä olekaan. Caninebiteseihin uudet hopeiset korut pienillä palloilla, venytyksiin pimeässä hohtavat silikoni tunnelit, hopeat tunnelit ja mustat plugit (miksen muista yhtään, että olisin tilannut noita? :D). Lisäksi hommasin muovisen kielikorun ja smileyyn punaisen banaanin kuvausta varten. 





Mulle tuli myös kirje postiluukusta maanantaina. Pieni, söpö punainen kirjekuori, tonttu-postimerkillä varustettuna. Avasin kirjekuoren onnesta täpisten, ja kattokaan nyt! Onko ees vähän pähee! Dead Mamasin käsintehty sydän-koru! Ja se on mun! Voitin TV5:n ja HelsInkin järjestämän kilpailun, jossa sai valita haluamansa korun Dead Mamasilta, ja arpaonni osui mun kohdalle. Mä en oo koskaan voittanut mitään, joten tää on ihan törkeen hienoa!


Ootteko te voittanut koskaan mitään arvonnoissa?


BMTH Tuskaan!


Pekonipastaa syödessäni Facebookin etusivulle ilmestyi mukava yllätys näin kurjan tiistai-päivän kunniaksi: Bring Me The Horizon palaa jälleen kerran Suomeen ja vieläpä festareille! Vaikka pojat tulikin nähtyä pari päivää sitten, on se mukavaa lukea tällaisia uutisia. Viimeksi BMTH oli Ruisrockissa 2011 ja setti oli kyllä huikea, vaikka aluksi epäilinkin sitä.  BMTH on nähty useasti ahtaissa sisätiloissa, joten ulkoilmassakin on mukava nähdä kyseistä bändiä. Harmi vaan, että Provinssirock on nykyisin Tuskan kanssa päällekkäin, sillä olisihan se ollut kivaa Seinäjoellakin kävästä ensi kesän aikana. Tuska taitaa kyllä tällä kertaa viedä voiton, varsinkin kun pääsen metrolla Suvilahteen vartissa ja Seinäjoelle kestää ajella nelisen tuntia ja maksaa bensoista hunajaa. 

 Viimeinkin menetän Tuska-neitsyyden!

I can't drown my demons, they know how to swim

Tätä iltaa oli taas odotettu jonkin aikaa, laskettu päiviä, valvottu öitä, fiilistelty uusia ja vanhoja biisejä. Bring me the horizonin keikka Circuksessa eilen sunnuntaina jännitti, koska tiesin yöunien jäävän vähälle ja töihin piti herätä maanantaina viiden aikaan silmät sikkuralla. Keikkaheilana toimi tällä kertaa Melissa, kiitos


Onni on olla täysi-ikäinen ja päästä Circuksen yläkertaan katsomaan keikkaa, mylvivää ihmismassaa ja pittejä, jonne itselleni ei ollut tällä kertaa mitään asiaa. Mun pidennetty viikonloppu oli yllättävän raskas (alkoholi on hyvää), joten paikat olivat jo ennen keikkaa ihan törkeen jumissa, joten pittaaminen ei tullut kysymykseenkään. Toisaalta mun sisäinen lapsi halus koko ajan juosta alakertaan ja rynniä pittiin riehumaan ja änkeä eturiviin fiilistelemään sitä hikistä ihmisjoukkoa. Kuitenkin parvella oli hyvä näkyvyys ja tilaa oli vaikka muille jakaa, joten meillä oli lokoisat oltavat alakerran menoon verrattuna. 

Olin varustautunut keikalle pokkarin kera, mutta tittidii, BMTH:n aloittaessa kämäinen kamerani rupesi valittamaan vähenevää akkua. Jes, mikä tuuri. Onneksi puhelimen kamera on tarpeeksi hyvä ja kuvistakin saa edes jotain selvää. Instagram kuvat pelastavat tämän postauksen selkeesti. Tällä kertaa olisin voinut  vaan ottaa järkkärin messiin, kun kerran rauhalliselle paikalle päästiin keikkaa seuraamaan, mutta ehkä sitten ens kerralla.


BMTH:ta lämppäs Sights & Sounds ja Pierce The Veil ja kumpaakaan en ollut aiemmin kuunnellut. Hyvin pojat lämppäs ja meitsi diggas, voisin ehkä lämmetä enemmänkin tuolla PTV:lle. Jengillä oli kivaa ja kaikki näytti nauttivan, lukuunottamatta kohtausta, jossa joku ääliö juoksee takakautta lavalle ja hyppää suoraan yleisöön pikku-tyttöjen päälle :( Voi pieniä palleroisia.


Melissa toimi mun keikkaleidinä! Keikan jälkeiset fiilikset kiteytyy tähän kuvaan: väsymys, ilo ja hämmennys. Mun tukalla on joku ongelma, ja näytän kalakukolta, mutta onneksi Melissa on täydellinen. Keikka oli superrrr, ja ootan jo tulevaisuuden keikkoja ja toivon uusintaa. Kerrankin oikeesti näin jotain muutakin kuin Oliverin hiustupsun enkä jäänyt kenenkään traktorin kokoisen äijän alle. Ilta täytti mun odotukset, vaikka en vieläkään saanut ostetuksi keikka-paitaa (edelleen päivittelen niitä hintoja, huh huh). Miinuksena vielä 1,5h jonotus jäätävän kylmässä ilmastossa sekä keikkajulisteiden puute. Minä olisin halunnut kokoelmiini taas yhden keikkajulisteen! :(




Kolmen tunnin yöunien jälkeen piti herätä taas uuteen aamuun ja kipittää pienessä pakkasessa töihin kaikki paikat jumissa. Yllättävän kivuttomasti kuitenkin siirryttiin arkeen ja töissäkään ei ollut mitenkään erityisen epämukavaa. Otetaaks uusiks vaiks heti?



Millainen keikka teillä oli? Oliks kivaa?







Moix t. väsy-Jonsu


Pari viikkoa vanhat kuvat pelastavat päiväni jälleen, ei ollut inspistä töiden jälkeen hikisenä ja väsyneenä alkaa meikkailemaan ja pistämään itteään kondikseen vain parin kuvan takia. Olo on kuin onkimadolla ja mua väsyttää ihan pirusti. Nälkäkin olis. Uuni päälle ja kalapuikot ranskalaisten kera sinne lämpeemään. Kohta saadaan murkinaa.

Tosi kiva nähdä, kuinka tänä vuonna ihmiset panostaa joulukalentereihin! Seuraan Youtuben puolella monia tubettajia, jotka pitävät edes jonkinlaista päiväkirjaa joulukuusta ja samoin blogeissa ylläpidetään joulukalenteria. Mua vähän harmittaa, etten itse ryhtynyt samaan, mutta ehkä ensi vuonna sitten.


Mua kismittää suunnattomasti Kela. Miks niiden pitää aina olla niin vaikeita? Ja muutenkin lähestulkoon kaikki ärsyttää ja inhottaa. Joululahjat on vielä ostamatta (vaikka saisin ne tilattua kotiin parilla napin painalluksella huoh) ja mulla ei ole vieläkään jouluvaloja, jotka mun piti hommata viikonloppuna. Ei se mitään, koska kohta haen kaupasta glögiä ja piparia, jotta sais ees jonkinlaisen joulufiiliksen kohilleen. Onneksi ollaan tämän työviikon puolivälissä ja torstaina saan mennä aikaisin nukkumaan ja valmistautua itsepäisyyspäivään. Pidennetty viikonloppu kelpaa varsin hyvin tähän väliin, ja onhan tuossa viikonloppuna tekemistä riittämiin, kun Melissa saapuu Helsinkiin ja mennään sunnuntaina tsekkaamaan trooppinen Circus ja BMTH. Saa nähdä millainen työpäivä ens maanantaista tulee.. Voi olla aika kuollut meininki.

IRC-GALLERIAN PARHAAT vol. 1

Tätä postausta oon miettinyt jo jonkun aikaa ja nyt vasta sain tutkittua Irc-gallerian profiiliani ja ihastuttavia kuvia itsestäni vuosien takaa. En ole vieläkään poistanut gallerian profiiliani, koska siellä on niin paljon muistoja ja kuvia, joita mulla ei enää ole missään tallella. Välillä käyn siellä kääntymässä ja tsekkaamassa mitä sinne kuuluu, mutta en hengaile sielä todellakaan niin paljon mitä ennen vanhaan. Tästä se lähtee, nautitaan!

vuosi 2007

Pikkuinen emo-Jonsu ilmoittautuu. Että mua hävettää kattoo näitä, mutta toisaalta näitä kuvia on hauska muistella. Ilmeisesti tuolloin oli kova sana laittaa jokaiseen kuvaan reunukset ja muokata irc-gallerian tyyliin kuvat. Tukka pysyi tuolloin tummana (raitojen kera tietysti) ja emo-vaihe oli pahimmillaan. Moni myös luuli mua pojaksi, minkäköhän takia? Osasin myös näemmä meikata erityisen hyvin.

Vuosi 2008

Ja edelleen musta tukka, emoilua ja yksinäisyyttä. Tää vuosi on ollut mun elämäni yksi kurjimmista vuosista erinäisistä syistä. Sain kuitenkin tuona vuonna parhaimpia kavereita ikinä, ja tutustuin esimerkiksi Amaan. Leikittiinkin kerran naudan verellä ja kuvattiin musavideota eräälle mediakurssille. Myös värilliset piilarit ovat kova juttu! Varsinkin crazy-piilarit, jotka mun piti hommata aina vahvuuksilla törkeään hintaan. 


Vaikka 2008 olikin melko kurja vuosi, tapahtui myös paljon hyvää. Kasvoin ihmisenä todella paljon, ja aloin löytää itseäni. Valokuvaus kiinnosti joka päivä yhä enemmän ja enemmän ja sainkin rahat kasaan ja ostin elämäni ensimmäisen järkkärin. Jee, ei enää pikselimössö-kuvia! Hommasin myös vanhojentanssimekon, joka oli söpö. Tykkäsin siitä, vaikka en osannutkaan tuolloin vielä tanssia (en osaa kyllä vieläkään hehe).

vuosi 2009

Tukka kärsi muutosprosessista, samoin myös minä. Mustasta tukasta päästiin eroon pitkän taistelun jälkeen ja sain valkoiset hiukset, mikä ei kylläkään ollut mun tarkoitus. Irc-galleria alkoi olemaan yhä suositumpi mesta mun kaveripiirissä ja sitä käytettiin päivittäin mese-keskustelujen yhteydessä. Viikottain sinne ladattiin uusia naamakuvia ja piti erottua massasta. En kyllä tiedä miksi, mutta kuka välittää. 


Tukka sai punaisen värin joksikin aikaa. Haaveilin pitkistä hiuksista, uusista lävistyksistä ja parisuhteesta. Vuosi 2009 ei ollut mitenkään mullistava, vaikka tapahtuikin paljon ja otin enemmän vastuuta itsestäni. Vanhojen tanssit tanssittiin, tukka muuttui jatkuvasti ja luulin olevani niin aikuinen.





Mun tyyli vaihteli jatkuvasti vuoden sisään, enkä oikein tiennyt, mikä on se mun juttu. Mua itkettää nää kaikki kuvat, mutta onneksi mun valokuvaus- ja photoshop-taidot ovat parantuneet ajan saatossa.  Pääasia irc-galleriassa oli jakaa kuvia ja löytää ystäviä. Ja niin teinkin, nimittäin sain paljon uusia kontakteja ja itseasiassa mun kolme parisuhdetta on alkanut irc-galleriassa (oh god why). Oon tietenkin kiitollinen menneille ajoille, mutta takaisin ei ole paluuta, vaikka tuossa kuvapalvelussa vierailenkin edelleen satunnaisesti.

Minkälaisia irc-galleria kuvia teillä oli? 
Häpeättekö vanhoja kuvia yhtä paljon kuin minä?

PS4, kirje & joulusiivous

Instagramin satoa osa miljoona. Niin näppärä tapa jakaa kuvia, kun älypuhelin on aina matkassa mukana. Mitä mieltä muuten ootte näistä insta-kuvista? Kaipaatteko aina järkkäri-laatuisia kuvia? 


Hauskaa lauantaita! Ihana saada nukkua makoisasti ja herätä siihen aikaan kuin haluaa, saa rauhassa tehdä aamutoimet ja katsoa ikkunasta auringonnousua. Rauhoittava olo rasittavan työviikon jälkeen. Oon ollut tällä viikolla todella väsynyt, ja nukahdin eilen X-asentoon sängylle, läppärin viereen ennen neljää. Kauneusunet tekivät hyvää.

Tämä viikko on kuitenkin kulunut erään projektin parissa, nimittäin joulusiivous. Ajattelin aloittaa ajoissa koko kämpän siistimisen, jotta se ei jäisi viime tinkaan. Oon pessyt pari mattoa, siivonnut vaatekaapin, suoristanut verhot, järjestänyt tietokonepöydän laatikostot ja pikkuhiljaa täällä alkaa olla jonkinlainen järjestys. Vielä on sellaisia asioita, mitkä pitää hoitaa, mutta niihin tarvitsen Karin isän apua, sillä meillä ei ole tarvittavia työkaluja. Muunmuassa keittiön verhokaista (vai miksi sitä voi kutsua?) pitää kiinnittää kattoon (se lerpattaa mukavasti ja pelkään joka päivä sen putoavan alas), suihkuun pitää asentaa pesuaineille oma teline, kolme hyllyä pitäisi kiinnittää seinään, ja sen semmoista. Kyllä tää kämppä joskus vielä on valmis.


Eilen käytiin testaamassa Pleikka4:sta ja voi juku miten pojat olivat täpinöissä! Kyllähän minäkin tuosta konsolista olin innoissani, vaikka en pelejä edes pahemmin pelaa. Siinä sitä sitten toljoteltiin koko ilta, kun pojat pelailivat demoja ja ihmettelivät uuden konsolin ihmeellisyyttä. Nyt tekisi itsekin mieli alkaa pelailemaan jotain pelejä, vaikka en edes osaa. Ois kyl siistiä kokeilla Outlastia, koska en oo ikinä kokeillut mitään kauhupeliä. Vois olla kiinnostavaa nähdä pääsenkö sellaista kuumottavaa peliä edes läpi.


Mulle tipahti torstaina postiluukusta paksu kirje. En ollut valmistautunut tähän, mutta oon todella mielissäni: Mulla on 20.12 perjantaina aika magneettikuvaukseen! Ja heti perään meen tammikuussa ortopedille tsekkaamaan tulokset. Oon fiiliksissä, sillä luulin, että julkisen sektorin kautta mulla kestää ikuisuus päästä magneettikuvaukseen, enkä olettanut todellakaan tämän vuoden puolella meneväni kuvattavaksi. Tosiaan, jos joku ei tiedä, mulla on polvessa joku vika, joka on syntynyt noin 7 vuotta sitten mopokolarissa ollessani, kun jäin auton alle. Toivottavasti magneettikuvissa näkyisi jotain, ettei tää ole vaan mun mielikuvitusta :3 Pistin äsken Crazyfactorylle tilaukseen bioflex-koruja kuvausta varten, koska osa lävistyksistä menee todella nopeaan umpeen (kieli, smiley, angelbitesit), enkä halua ottaa sitä riskiä, että joudun luopumaan taas yhdestä reiästä.


Ja apua, huomenna alkaa joulukuu! Oon pitkästä aikaa innoissani joulusta - pääsee syömään äidin ja mamman tekemiä herkkuruokia, rapistelemaan paria pakettia, syömään riisipuuroa ja joulusaunaan. Ja tietenkin käyn kummien ja pikkusiskon haudalla. Ainakin on pari vapaapäivää töistä ja saa ihan luvan kanssa ottaa rauhallisesti. Kuinka moni muu odottaa jo joulua? Pitäisikö hommata joulukalenteri?