ME TÄÄLLÄ OLLAAN VAAN JA HENGAILLAAN

Viime lauantai ja sunnuntai meni jälleen kerran Herra Alkoholin kanssa, haettiin Heseltä mättöä (eka kerta tänä vuonna hei!), katottiin Karate Kid ja valvottiin myöhään kolmistaan. Tottakai ennen ilolientä pitää vähän treenata ja käytiinkin Roihuvuoressa tsekkaamassa kirsikankukat, Alppipuutarhassa katsomassa kukkien nuppuja (aika säälittävää) ja noustiin Malminkartanonhuipulle, jonne noustiin 426 askelman jälkeen hikisinä ja jalat vetelinä. Oon edelleen ylpeä ittestäni, koska aiemmin portaita pitkin yrittäessäni hyydyin jo alle puolessa välissä hapenpuutteeseen. Jalkoihin sattuu edelleen mutta kyllä kannatti!



Kuvaaja passitettiin takapenkille ison ahterinsa kanssa, kun toiset saivat nauttia etupenkin ilmastoinnista. Epäreilua! 












Garage ja lonkero maistui, samoin myös Hesepulla ja kebab. Nyt turvottaa ja väsyttää. Huh, olipa rankka ja pitkä viikonloppu. Ama lähti vasta maanantai-iltana pois ja tuli heti kauhean ankea ja haikea olo, kun ei tiedä milloin taas nähdään. Onneksi on koko kesä edessä.

Kari on tyytyväinen tähän rauhaan, joka nyt vallitsee (vaikkakin Polska huutaa kiimaansa edelleen), kun Ama lähti kotiin. Minä ja Ama ollaan sellainen parivaljakko, että toista saa ihan hakemalla hakea. Kovaääninen pariskunta, joka myös Armoksi ja Jormaksi tunnetaan. Mustalla huumorilla maustettu ystävyys on aina parasta. Oon onnellinen, että omistan tuollaisen ystävän 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

♥ puss