Eniten ärsyttää vol.3

Tatuoinnit


Mun ensimmäinen kosketus tatuointien maailmaan oli mamman miesystävän käsivarteen hakattu intiaani-heimopäällikon kuva. Tottakai pienenä tykkäsin koristella itseäni feikki-tatskoilla, jotka kuluivat parissa pesussa pois, mutta mamman miesystävän kuva ei edes haalistunut. Uteliaana pikku-mukulana lääpin intiaanin naamaa ja tökin sitä ihmetellen kovaan ääneen, miksi se ei lähde pois, vaikka kuinka hinkkaan sitä. Mamma jo silloin varoitteli, etten ikinä saisi ottaa sellaisia, ne sattuu eikä niitä saa koskaan pois. Kiinnostus syveni heti ja tajusin jo silloin, kuinka siistiä olisi ottaa itseensä joku hieno kuva koristeeksi.

Jo ala-asteella aloin miettimään pääni puhki, millaisia tatuointeja haluaisin. Muistan edellen, kuinka halusin siivet selkään, mutta nykyään tuntuu, että joka toisella ihmisellä on sellaiset selässä hakattuna. Myös tähdet olkapäihin/rintakehään oli mun haaveena, mutta onneksi luovuin siitäkin ajatuksesta tähti-tatuointien yleistyessä huomattavasti. Suurin osa tatuointi-ideoistani on päätynyt roskikseen joko yleistymisen vuoksi tai liian imelän ajatuksen takia. Onneksi nykyään mulla on takaraivossa paljon hienompia ajatuksia, mitä joskus muinoin (kiitos internet!). Toivottavasti pääsen jo tänä vuonna takaisin piinapenkille näin kolmen vuoden tauon jälkeen, vaikka tuntuu, että vanhempi sukupolvi ei vieläkään tunnu hyväksyvän mustetta iholla.

"Tuut katumaan vielä"
Vaikka tulisinkin katumaan jotain mustetta omalla ihollani, se ei ole sinun murheesi, vai kuinka? On totta, että osa katuukin tatuointejaan, ja jotkut poistattavat ne tai vaihtoehtoisesti peittävät ruman/tylsän kuvansa toisella tatuoinnilla. Mun vanhin tatuointi on 4 vuotta vanha enkä ole vielä kyllästynyt siihen. Sekin vaikuttaa, etten näe sitä edes joka päivä. Unohdan sen olemassaolon. Käden tatuointi on kiinnittynyt muhun niin hyvin, että unohdan myös senkin olevan siinä, enkä siitä syystä edes ajattele kyllästyneeni siihen. Vaikka tatuointiin kyllästyisikin, se ei tarkoita sitä, että siitä haluaisi eroon. Se on kuitenkin osa ihmistä, ja joillekin sillä on tunnearvoa, mitä ei tahdo menettää.


"Mieti kun oot vanha ja ryppyinen"
Mun mielestä vanhat ihmiset ei ole muutenkaan millään tavalla raikkaan näköisiä, ja tuskin ne tatuoinnit niitä pahentaa. Vanhukset muutenkin kulkee melko peittävissä vaatteissa, ja kyllä mä vähän kattoisin pitkään jos näkisin kaupungilla +70-vuotiaan mummon bikineissä tai paljastavassa pitsipaidassa. Vanhana on myös mukava nähdä erilaisia muistoja elämästään iholla, vaikka iho roikkuisikin vähän ja muste olisikin haalistunut.


"Tatuoidut on linnakundeja/rikollisia/koviksia jne"
Ihmettelen, että edelleen ihmiset luulevat tatuoituja kriminaaleiksi. On totta, että ennen vanhaan tatuoidut olivat vankilakundeja tai muuten rikollisia, mutta kyllä alkuasukkaatkin itseään koristeli musteella. Ihmiset, herätkää, nyt on vuosi 2013 ja joka toisella on mustetta ihossa tai ainakin haaveena saada edes pieni tatuointi. Siihen ei liity millään tavalla rikollisuus tai kovistelu.

"Hei sullakin on tatuointi, ollaan samiksii!"
Joo onhan se ihan kiva jutella tuntemattomienkin kesken tatuoinneista, mutta ei se tarkoita sitä, että se yhdistäisi meitä jotenkin. Mua ällöttää ajatus jossain pimeässä baarin nurkassa ahdistelevasta tatuoidusta kuolaa valuttavasta jätkästä, joka luulee olevan mun uusin kaveri pelkästään tatuointien takia. Jos jollakin on tatuointi, se ei tarkoita sitä, että kuuluisit johonkin tiettyyn kastiin ja kaikki tatuoidut olisivat jollain tasolla kavereita keskenään. Ei.

"No onko sulla nyt kova olo, kun sulla on tatuointi?"
Ehh. Ei? Tämä pätee myös lävistyksiin. Heti luulaan, että kun sä kestät pientä kipua pelkästään ulkonäön takia, sä olisit jotenkin kova jätkä ja sun egos nousee silmissä ällöttävän tribaali-tatuoinnin ansiosta. Yläasteella kovikset/suositut ottivat lävistyksiä tai jotain peruskaura-leimoja vain egonnostatus mielessä. Ja tottakai nekin lävistykset/tatuoinnit olivat kaverin/tutun tekemiä, eikä niitä edes hoidettu kunnolla. Aika säälittävää, mun mielestä. 


"Tatuoinnilla pitää olla aina jokin merkitys"
Öö. Kenen laatima sääntö tämä on? Itselleni ainakin omat leimat merkitsevät tällä hetkellä jotain merkittävämpää, mutta kyllä mä otan niitä ihan ilmankin merkitystä tulevaisuudessa. Tottakai niille kehittyy jossain vaiheessa jonkinlainen merkitys, mutta omasta mielestä pääasia on, että leiman kantaja pitää kuvasta. Joillekin tatuoinnit ovat vain merkityksellisiä kuvia, joillekin taas taidetta. Jotkut tykkää taiteesta kehyksissä maalauksen muodossa, itse taas musteena ihossa.

"Tatuointivälineistä saa tauteja"
Kyllä niistä voi tarttua tauteja helpostikin, jos välineet ovat epähygieeniset. Kyllähän sairaalastakin voi saada vaikka mitä tauteja neuloista ja muista välineistä. Mutta nykyisin hygieenia on tärkeä osa tatuointiliikkeissä, että ainakaan täällä Suomessa ei ole oikeastaan mitään pelkoa mistään pöpöistä. Jokainen virallinen tatuointilliike kyllä kertoo avoimesti millaisia välineitä käyttää, miten ne puhdistetaan ja onko kaikki terveystarkastukset kunnossa.  Itse vältän amatööri- ja kotitatuointeja, ellen tiedä tarkkaan, millaisilla välineillä mua aletaan sohimaan. 


"Tatuoinnin ottaminen sattuu"
Vaikka mulla on vain kaksi tatuointia, voin sanoa, että riippuu ihan paikasta. Niskaan tatuoiminen ei ollut mitenkään mukavaa, mutta ei se kyllä oikein sattunut. Kädessä oleva leima ei sattunut ollenkaan. Karin rintakehän tatuoinnin tekoa katselin vieressä ja sain nähdä Karin kokemat tuskat sen ilmeistä. Taisi sattua mukavasti. Mutta en mä tatuointia jätä ottamatta, vaikka se sattuisikin.

"Tatuoinnit ovat rumia ja pilaavat luonnollisen kauneuden"
Ei kutita mun persettä tuo sun mielipide. Minä taasen en pidä sun luonnollisesta tukan väristä ja tekis sullekin hyvää pestä hampaatkin välillä. Se, joka sanoo tatuointien pilaavan luonnollisen kauneuden, fuck u, mua ei kiinnosta. Vaikka ns. 'luonnollinen kauneus' on ihan jees, itse en välttämättä haluaisi värjätä hiuksiani maantienharmaaksi ja poistattaa lävistyksiäni jonkun muun ihmisen mielipiteen vuoksi. Ja joo, jotkut tatuoinnit ovat rumia, suorastaan kamalia, mutta aika julmaa haukkua ihmistä pelkän ulkokuoren perusteella.

"Et saa ikinä töitä"
Jaahas. Kyllä mun CV väittää aivan toista. Kuten lävistyksissäkin, mun tatuoinneista ei oo ikinä sanottu mitään ja pystyn vielä piilottamaan ne tarpeen vaatiessa. En tietenkään työhaastattelussa esittele mun tatuointeja, mutta en mä niitä tahallani piilottelekaan. Kyllä työnantajat ovat nähneet mun leimani ja osa onkin tokaissut niiden olevan ihan kivoja. Että kyllä niitä töitä saa, ellei sun otsassa ole tatuoituna "SATAN666" tai kaulassa komeile kaverin tekemä kirkkovene.


"Mä en ikinä ottais tommosta tatuointia"
En minäkään ottais tribaalia, perhosia, sydämiä, tähtiä jnejne. Jokaisella on oma makunsa. Tatuoinnit eivät mulle pelkästään ole vain hienoja kuvia, vaan ne ovat taidetta, josta pidän. Jokainen artisti tekee yksilöllisiä kuvia, mutta näitäkin löytyy, jotka haluavat suoraan interwebin ihmeellisestä maailmasta kopioidun tekeleen ilman minkäänlaisia muutoksia. Aika hauskaa nähdä kolmella mun tutulla samalaiset tatuoinnit, eikä kukaan niistä tunne toisiaan. Haha, huvittavaa. (Kyseisen kuvan löytää googlettamalla sanat 'skull rose tattoo')

"Vain pienet ja sirot tatuoinnit ovat kauniita"
Nykyään tää on joku muoti-ilmiö, että kaikki blondit teinipimut haaveilee jostain kornista tekstin pätkästä jossain piilotettavassa paikassa, ja kaikkia muita tatuointeja he sitten kammoksuu. Musta isot ja näyttävät tatuoinnit ovat kauniita. Kaikki massa-tatuoinnit (kiinalaiset merkit, tribaalit, mauttomat tekstit, sydämet, tähdet.. voisin jatkaa listaa loputtomiin) eivät kiinnosta mua ja haluan jokaisesta tulevasta tatuoinnista omannäköisen. Näyttävät, värilliset tatuoinnit saavat mut heti kiinnostumaan, mutta kärpäsenkakan kokoiset pisteet saavat multa vain sääliä. Voivoi.

"Sain tän tatuoinnin halvalla, kaveri teki"
Joo ja siltä myös näyttää. Mun mielestä tatuointien idea ei ole hankkia niitä halvalla paskalta tatuoijalta (joka ei osaa edes piirtää), ja kärsiä koko loppuelämän surkeasta lopputuloksesta. Maksan mieluummin itseni kipeäski ja saan kauniin tatuoinnin, joka myös pysyy hyväkuntoisena, kuin että maksaisin parikymppiä surkeasta laadusta, johon en ole tyytyväinen. 


Mitä tähänkin pitäisi sanoa? Millä tavoin ne sopisivat miehille paremmin? Tatuoidut naiset ovat upeita siinä missä tatuoidut miehetkin. Naisen markkina-arvo ei todellakaan laske minkään musteen takia, vaikka joku niin voisikin luulla. Jokaisella on oma mielipiteensä, mutta tuolla tavalla sitä ei kannata tuoda julki. Itse arvostan rohkeita ihmisiä, jotka uskaltavat ottaa kauan haaveilemansa tatuoinnin, eikä välitä muiden mielipiteistä.



"Mitä tossa sun tatuoinnissa lukee"
Kuten oon monesti kuullut, teksti-tatuoinnit ovat nykypäivän tribaaleja ja musta se osuu aika nappiin. Itselläni on tosiaan vasemmassa kädessä tatuoituna "little sister" edesmenneen siskoni muistoksi. Siitä on nyt kolme vuotta, kun kyseisen tatuoinnin otin ja multa on todella monta kertaa kysytty, mitä siinä lukee. Musta se ei nyt oo kauhean epäselvän näköinen, mutta jotkut eivät taida osata lukea. Argh, raivostuttavaa.

Ärsyttääkö teitä samat asiat?
 Pitääkö joku tribaaleista, 
kukista ja perhosista tai kiinalaisista merkeistä? 
Minkälaista tatuointia et ikinä ottaisi?

13 kommenttia:

  1. Aina kun kerrot mielipiteitäs mulle tulee vähä kaks jakonen olo: mun mielestä on superhienoo et uskallat olla mikä oot ja kertoo mielipitees, mutta sitte toisaalta mulle tulee semmone olo et sua ei yhtään kiinnosta muut ihmiset ja niiden mielipiteet, vaan pelkästään sun mielestä sun omat on tärkeitä ja muiden täytyy kuunnella niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä on hyvä purkaa itseään, mutta en tosiaan halua pahoittaa kenenkään mieltä tai ala osoittamaan sormella ketään :) Ajattelen turhankin paljon toisten mielipiteitä, ja yritän päästä irti siitä. Mun mielipiteet eivät ole ainoita oikeita :>

      Poista
  2. En ottais merkityksetöntä tatuointia itselleni, koska minulle itselleni sopii ajatus siitä, että ikuistan tarinoita elämästäni iholleni.
    Tällähetkellä mulla on vaan kaikkea muuta kuin klisee-teksti kylkiluiden peittona (isolla ;)) siinä lukee isovanhempieni historiaan liittyvä mummoni lause koristeltuna suvulle tärkeillä symboleilla.
    Tulossa selkään B&G puu, toisille isovanhemmille omistettuna ukkini kertoman elämänohjeen mukaan.

    Tykkään tatuoinneista myös isosta koosta, ja värilliset sytyttää myös, mutta vielä on mietinnässä, toteutanko osan suunnitelmistani värillsiinä vai B&G:nä. Aika näyttää :D

    Kliseetatskat on hyi saatana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietenkin tatuointi, jolla on kantajalleen jokin tärkeä merkitys (kuten sulla :3), on tosi hieno juttu, mutta se ei ole itselleni niin välttämätöntä. Jos jokin kuva miellyttää silmää, miksei sitä vois tatuoida ihoon, vai pitääkö sille keksiä jokin väkisin väännetty merkitys? Kukin tavallaan :)

      Poista
    2. Mulla oli tarkoitus laittaa tohon perään, että kukin tavallaan, mutta unohdin :D Just siksi kirjoitin että en ottais itselleni, koitin ilmaista etten tuomitse kuitenkaan niitä jotka ottaa vaikka siksi että miellyttää silmää. Mutta jotenkin ajatus siitä, että "halusin tatskan, niin otin tällasen tähden tähän" ei saa arvostusta.

      Poista
  3. mun mielestä ei oo kans mitää väliä onko tatuoinnilla merkitys vai ei, ite haluun tatskoja ilman et pitää miettii pää puhki mikä merkitys sillä vois olla. Tykkään väreistä ja just tollasista massiivisista tatuoinneista, jotka peittää kehoo reilusti. Riittääkö uskallus ja rahat sitten vanhemmalla iällä kuinka moneen tatskaan, saa nähä, mut jotain tuun varmasti ottaan ! Ps. oli pakko liittyy lukijaks, sen verran kiinnostava blogi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, tervetuloa! :3 Ihmisillä on eri mielipiteitä tatuoinneista ja nykyään tuntuu, että jokaiselle kuvalle pitäisi olla jokin merkitys tai syy, miksi sen on ottanut. Jokaisen oma asia, mutta itselle se ei ole tärkeää :)

      Poista
  4. Oon täysin samaa mieltä. Ja ikinä en ottais tribaalia, hyi olkoon. :<

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus ne oli muotia.. :'D Ajat muuttuvat.

      Poista
  5. Tuo toiseksi alin kuva on ihana! Melkein tulee itsellekin tatuointikuume.

    VastaaPoista
  6. Toi "et saa töitä" on nykypäivänä yks maailman naurettavimmista lausahduksista :----D Itelläki on aina töitä tullu joka tuutista tatuoinneista huolimatta ja jopa kahdella esimiehelläni on ollut tatuointeja hyvin näkyvillä paikoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Töiden saaminen on kyllä nykypäivänä vaikeaa, mutta ei ne tatuoinnit kyllä vaikuta töiden saamiseen ollenkaan :)

      Poista

♥ puss