Weekend


Viikonloput kuluvat mulla kotona rentoutumalla ja nautiskelemalla elämästä, kun arkipäivinä töiden jälkeen ei jaksa edes kaupassa käydä, saatika laittautua millään tavalla. Töistä puheenollen, kaksi viikkoa on vierähtänyt jo uudessa kohteessa ja viihdyn siellä työkaverin kanssa aivan loistavasti ja työ on rentoa, paitsi aamulla, jolloin pitää viipottaa tukka putkella saadakseen kaikki tarvittavat työt valmiiksi. Mutta nyt sunnuntaina en halua edes ajatella töitä, koska keskityn tämän päivän pelkkään röhnöttämiseen ja telkkarin tuijottamiseen. Ehkä kissaakin saatan paijata välillä ja mutustella ruisleipää mätitahnan kera.

Perjantaina, kuten tavallista, arjen sankarit tulivat taas kyläilemään ja vietettiin rauhallinen ilta hyvän musiikin ja juomapelien kanssa. Vaikka joka viikonloppu tapahtuu tää sama homma samojen naamojen kanssa, en kyllästy siihen koskaan. Tosin, joskus haluaisin irroitella oikein kunnolla ja pistää rahaa palaamaan baareissa ja tuhlata viimeisetkin roposet taksiin, jotta välttyisi yöbussien kanssa pelleilyltä, mutta en usko, että se olisi mua varten. Tanssilattialla hetkuminen lasinsirpaleiden päällä ei oo mun juttu. Ehkä sillon nuorena sain tarpeeksi baari-illoista, joista ei ole kovinkaan montaa hyvää muistoa tallella..


Oli pakko keksiä jotain tekemistä eiliselle, ja päätin kävästä ostamassa uusimman Salkkarit dvd:n ja nauttia dippivihanneksia samalla, kun lahnaan sohvalla rentoutumassa rauhallisesta koti-illasta. Olisi tehnyt kyllä mieli lähteä leffaan pitkästä aikaa, mutta kotisohva vei voiton tällä kertaa, ja hyvä niin. Mutta sain viimeinkin ostettua kesän ensimmäiset (ja viimeiset) mansikat, olin hetken ajan iloinen.



Tämä veijari tässä, kuin kuningas konsanaan, sai eilen illalla mun sydämen pysähtymään oikein kunnolla. Meillä on parvekkeella rakennettu kissojen oma häkkiaitaus, jonne ne pääsee ikkunan kautta kulkemaan edes takas. Häkkiä on korjailtu ja tuunattu niin, ettei kukaan kissoista pääse sieltä ulos, tai edes harkitse sieltä karkaamista. Sohvalla istuessani rauhassa, satuin katsomaan parvekkeelle, ja kukas se siellä parvekkeenkaiteella keikkuu: Polska! Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Polska pääsee häkistä ulos, mutta aiemmin tämä neiti on vain tyytynyt istumaan hetken ajan parvekkeen tuolilla ja nauttinut auringonpaisteesta. Tällä kertaa pelästyin oikeasti tuota hemmetin kissaa, eikai se aio hypätä alas ja karata. Onneksi Polska ei karkaa, mutta silti vähän huimasi se kaiteella kävely, huh huh. Onneksi ruoka houkutteli kissan takaisin sisälle ja kissat saavat nyt olla sisätiloissa, kunnes häkki uusitaan perusteellisesti.


En ole vieläkään tottunut tähän vaaleaan tukkaan, ja pelästyn omaa peilikuvaa jatkuvasti. Olihan se punainen mulla aika kauan, mutta ehkä muutos on vain hyvästä. Ainakin töissä ihmiset ihmetteli suuresti mun värjättyä tukkaa ihan innoissaan, mutta saas nähdä kauanko jaksan ylläpitää tätä. Mutta nyt on pakko avata telkkari ja katsoa Amazing Racen finaalijaksot ja painua sen jälkeen pehkuihin. Herätys 4:45 huomenna, en jaksaisi mennä töihin.. 


9 kommenttia:

  1. Vooi ihana tuo tukka kyllä :'> ♥ epistä miten valkonen siitä tosiaan tuli jo ekalla vaalennuksella :O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli punaisen alla niin vaalea pohja, niin ei tarvinnut kun antaa punaisen värjäytyä pois :O Mun tukka kyllä vaalenee tosi helposti, en tajuu!

      Poista
  2. Tiedän tunteen kun pelkää, että kissa hyppää alas. Tuossa vuosi sitten datailin sängyllä ja meillä oli tuuletusikkuna auki mutta hakanen oli kiinni. Mun avopuoliso sitten jossain välissä aukaisi ikkunan hakasista kokonaan eikä ilmeisesti tullut mieleen heittää kissoja ulos. Kului ehkä tunti kunnes satuin katsahtamaan ikkunaan ja siellähän se toinen karvalapsi tallusteli ulkoikkunalaudalla. Sydäri ei ollut kovinkaan kaukana. Sain sitten kissan takaisin sisälle kutsumalla sitä mahdollisimman rauhallisesti luokse. :( Sen jälkeen pidin tolle avo-otukselle pienoisen saarnan. Onneksi täällä nykyisessä kämpässä voi pitää tuuletusikkunoita edes pari senttiä auki kun ovat niin jäykät ettei kissat saa ikkunoita auki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojoo, kaks kertaa meidän Emma-kissa on karannut avoinna olevasta ikkunasta, niin en halua, että kukaan karvalapsista enää ikinä katoaa :< Eihän tuo meidän Polska-neiti karkaisi, mutta parvekkeenkaide on kuitenkin aika kapea, niin se voi vaikka liukastua. Onneksi pudotus ekasta kerroksesta ei ole suuri, mutta en siltikään halua sen putoavan naapurin pihalle. Kissojen häkki menee nyt remonttiin ja kissoilla on parvekekielto!

      Poista
  3. Upeet hiukset ja sä oot niin kaunis! c:

    VastaaPoista
  4. Oikein kauniit hiukset ja hyvin sopii :) Ihana kisuli, toivottavasti ei yritäkään karata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :'3 Onneksi tuo meidän kissa-neiti on mamman sylivauva niin ei tarvitse kauheasti karkaamista pelätä :'> Kissa osaa kuitenkin loppujen lopuksi aina kotiin.

      Poista

♥ puss