VIIMEINKIN

Kävin tiistaina lääkärissä. Oon pitkittänyt tätä asiaa jo monta vuotta ja oonkin yrittänyt selvittää tätä asiaa monta kertaa aiemmin - huonoin tuloksin. Joskus on ollut aikoja, jolloin asia ei vaivaa ja joskus taas se oireilee päivittäin - kuten nyt. Viime viikolla alkoi vihlova kipu eikä lääkkeetkään auta. Itku meinaa töissä tulla, mutta välillä on pakko jaksaa vaikka väkisin.

Ongelmana on mun polvi. Loukkasin oikean polven 2006 mopolla kaatuessa koulumatkalla. Aluksi en edes tajunnut että mun polvessa olisi mitään vikaa, mutta kouluun päästessäni  verivana seuras mua, ennenkun luokkakaveri mainitsi asiasta. Menin terkkarin luo joka vain nauroi ja laittoi laastarin haavan päälle. Klenkkasin kolme kuukautta, kun en edes keppejä saanut.  Noin puoli vuotta meni ja auto ajoi mun päälle, kun olin taas skootterilla liikenteessä. En ajatellut, että siinä olisi käynyt pahasti, mutta lääkäriin siitä jouduttiin. Oletin pääseväni röntgeniin ja muihin tutkimuksiin - olihan kyseessä yksityinen terveyslaitos. Mutta ei. Lääkäri ilmoitti mun polven olevan päällisin puolin kunnossa. Voi kuinka väärässä se karvakorva-professori olikaan.



2007 vuodesta asti tää on vaivannut mua. Kyykkyyn meneminen on vaikeutunut, polvi turpoaa rasituksesta, tavalliset kipulääkkeet ei auta ja tuntuu, että polvi lähtee välillä pois paikoiltaan (luojan kiitos sitä ei ole vielä tapahtunut). Espoossa asuessani rupesin hoitamaan tätä asiaa koululääkärin kautta ja pääsinkin röntgeniin josta minun piti vielä jatkaa magneettikuviin. Koskaan en päässyt sinne asti, kun muutettiin Helsnkiin ja se asia jäi hoitamatta. Taas kerran.

Tänään kävin kuvauttamassa polven röntgenissä ja ensi viikolla saan tulokset. Odotan lähetettä magneettikuvaukseen ja jotain hoitoa tähän. Tänään oli taas kamala päivä olla töissä, kun tuntuu polven pettävän alta.  Lääkäri epäli polvikierukan repeämää, joka saattaa olla hyvinkin mahdollista mun tilanteessa. Toivottavasti tää asia saadaan nopeasti kuntoon, kun näin kauan aikaa oon joutunut elämään tämän kivun kanssa. 

Onko jollain samanlaisia kokemuksia polven vammautumisesta?

10 kommenttia:

  1. Voi miten kurjaa :< toivottavasti röntgenistä selviää jotain mikä edistää asiaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskin, ainakaa viime röntgenissä ei näkyny mitään normaalista poikkeavaa :c ehkä sit magneettikuvist löytyy jotain!

      Poista
  2. god, ihan hirveetä D: rispektit sulle ko oot jaksanu noi kauan sen kans!!
    mulla ei ole ollu polven kaa ennen tätä mitään ongelmaa, kunnes se yhtäkkiä kävi pois paikaltaan kolme-neljä viikkoa sitten. ei siinä mitään, päivystykseen - röngten - verta pois - kepeillä kotiin, röngtenissä ei näkynyt mitään epäilyttävää, polvi oli vain todella turvoksissa. ekan viikon menin kepeillä mutta heivasin ne heti kun pystyin, tällä hetkellä painoa voi varata hyvin, kävely ei onnu ja koukistaminen ja muut on suht. helppoa. ainoa vaan, että mullakin polvi turpoaa vielä jos liikun tavallista enemmän, mut toivotaan että kyllä se siitä toipuu.. stressaavia nämä tämmöset, toivotan sulle onnea ja tsemppiä jatkoon!! pysy vahvana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aaw kiitos ;__;<3

      Ja heii kannattaa kysyä lähete magneettikuvaukseen, sielt voi löytyy jotain! Itekin tässä yli kuus vuotta kärsinyt tän jalan kanssa ja koko ajan tuntuu pahentuvan vaan. Oon aiemmin aatellut että tää on vaa joku pieni vaiva, kun lääkäritkään ei tunnu suhtautuvan mitenkää vakavasti tähän ongelmaan, mutta kun kuulin tosta kierukan repeämästä niiin hui kauhistus, en välttämättä haluais enää päätyä leikkauspöydälle :c

      Poista
    2. ... mun luokkalaisella oli suurinpiirtein samoja oireita ku sulla: turvotus, menee pois paikoiltaan ym.. se ei menny ajoissa lääkäriin (harrastaa joukkuevoimistelua) nii kierukka oli molemmista polvista puolet poikki. :s leikkauspöydälle se joutu ja sen pitää olla TOSI varovainen urheillessaan... :S

      Poista
    3. Hyyh :< Luojan kiitos mulla ei oo koskaan mennyt polvi pois paikoiltaan, mutta lähellä on ollut.. Toivottavasti mun kierukka ei oo niin pahasti vaurioitunut :>

      Poista
  3. mein äidiltä on menny kierukka (jos en nyt aivan väärin muista) polvesta ja se leikattiin kuntoon toissakesänä tähystyksellä. sen verran voin kertoa et tähystyskään ei ollu mikään iisipiisi-juttu: äiti käveli useamman viikon kepeillä ja ekat päivät oli suoranaista helevettiä - myös kaikille muille :D:D::DD:DD
    toivottavasti sulla ois vähän helpompi juttu kyseessä :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apuaa :c Luin tossa just kauhutarinoita polven tähystyksestä, hyi kerpele! Onneks mä oon paranevaa sorttia ja toivun yleensä leikkauksista nopeesti :3 Voiko äidin polvi jo paremmin?

      Poista
  4. Itsellä polvi on murtunut, terveyskeskuksessa katsoivat vaan että vähän mennyt paikoiltaan, otetaan verta turvonneesta polvesta ja keppien kanssa lähetettiin kotiin - ei onnistunut millään ilveellä se kävely, jalkaa ei voinut pitää edes alhaalla koska huusin ja itkin pelkästä kivusta. Onneksi kuitenkin lähettivät röntgenkuvat asiantunteville ja pääsin seuraavana päivänä sairaalaan ja suht. nopeasti leikkaukseen. Nyt, kun tästä on 5 kuukautta, polvi meinaa välillä aina kettuilla ja hölkkääminen luonnistuu jotenkuten ja pientä nilkuttamista on välillä, eikä jalka vieläkään taitu täysin.
    Tsemppiä sinulle, toivottavasti ei ole mitään vakavaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi pirulainen, onneks kuitenkin pääsit leikkaukseen :o eihän polvet oikein koskaa palaudu tommosesta entiselleen, mutta ainakin olo helpottaa :> toivotaan ettei mun polvea oo kokonaan menetetty.

      Poista

♥ puss