ENSIMMÄINEN KESÄYÖ



Lähden tänään hihhuloimaan taas pariksi päiväksi Turun huudeille, joten pistetäänpä kuvia viime viikonlopulta, enjoy!



Viime lauantaina vietettiin meidän porukassa epänormaalia iltaa, kun lähdettiin puistoon potkimaan palloa! Tai pojathan ne sen tyhjän jalkapallon perässä yritti juosta.. Itse hoidin jokaisen ihmisen nesteytyksen ja tarjoilin kaikille tasaisin väliajoin drinkkejä. Ensimmäiset hyttysen purematkin saatiin! Tää oli kivaa vaihtelua joka kertaiselle sisällä istumiselle ja voin luvata, että tämmöstä tää mun kesä tulee jatkossakin olemaan. Lämpimiä kesäöitä ihanien ihmisten kanssa. Tehdään mitä halutaan, mennä minne halutaan. Enää 14 työpäivää ja sitten koittaa kesäloma ja juhannus!














Saippuakuplat piristää


Viime postauksen jälkeen painuin partsille puhaltelemaan naapureiden kiusaksi saippuakuplia ja parantamaan päivääni oma-aloitteisesti. Vitsi miten tän ikäinen voikaan vielä innostua näin paljon kuplien puhaltamisesta ja fiilistellä niiden miljoonia eri värisävyjä, ja katsella kuinka tuuli kuljettaa niitä korkeammalle. Hihi, lapsettaa!

Uskaltauduin lämpimän sään takia jopa laittamaan itselleni shortsit jalkaan ja en valehtele, jos sanon, ettei kukaan ole nähnyt mua shortsit jalassa ikinä. Kyllä noita kotona kehtaa käyttää, mutta en välttämättä ihan ihmisten ilmoille lähtisi noissa pöksyissä. Oli mulla myös hieno hattu päässä, jonka oon joskus muinoin ostanut H&M:stä miesten puolelta, mutta tätäkään lätsää en ole koskaan osannut käyttää.

Kuvissa vaivalloisesti näkyvä parvekekin on nyt remontoitu uuteen uskoon, joten sielläkin viihtyy nyt paljon paremmin, kun noita laudanpätkiä ja muuta roskaa ei enää sieltä löydy. Remonttimiehet olivat vallanneet eilen meidän kämpän, kun saavuin töistä kotiin ja taisivat säikäyttää kissatkin pahan päiväisesti.. Onneksi remppamiehet olivat nopeita ja parveke on kesäkunnossa! Toivottavasti lämpimät kelit tulis äkkiä takaisin, ettei tarvitse talvitakkia kaivaa tuolta vaatekaapista, viimiset päivät on meinannu jo melkein vilu tulla.





Paha paha lauantai




Tää ei ole mun päivä. Vaikka aurinko paistaakin kirkkaana taivaalta ja ulkona on lämmintä ja siellä tuoksuu kesälle, niin ei, ei vaan nyt natsaa. Olin eilen siivonnut koko kämpän hyvään kuntoon ja tänään tää asunto on taas kuin kaaos. Kävin parvekkeella tupakkalla, ja sillä välillä meidän Polska-kissa oli päättänyt mennä makoilemaan mun läppärin päälle, ja hätyytin karvalapseni pois siitä. Tajusin kuitenkin, että koko näppäimistö on kissanpaskan peitossa! Vedin hirveät kilarit ja koitin putsata raivon vallassa tietokonettani mahdollisimman puhtaaksi, mutta en ole varma onnistuinko siinä kuinka hyvin. Tämän jälkeen juoksen kyseisen tuholaisen kiinni ja vien lavuaariin peppupesulle, joka sujui yllättävän hyvin. Mutta kuinka ollakaan, Polska ei tainnut tykätä pienestä suihkusta, joten tarttui kynsillään mun vastameikattuun naamaan. Nyt on sitten meikit levinneet ja puoli naamaa turvonnut, kiitos tuon Saatanan kätyrin.


Lisäksi, meidän keittiön verhokisko putosi viimeinkin lattialle, eikä meillä ole mitään mahdollisuutta saada sitä takaisin kattoon kiinni, ainakaan tänä viikonloppuna. Tämä verhokisko on jo viimeisen vuoden ajan jo roikkunut aika huterasti katosta kiinni, joten olen odottanut tätä päivää, kun kyseinen kappale irtoaa mun päähän, ja tänään se tapahtui. Nyt mun päässä on kuhmu, naama on turvoksissa, ja kaikki paikat on ihan kissanpaskassa.


Ehkä tää päivä tästä vielä paranee, mutta epäilen vahvasti. Suomi ottaa tänään pataa illan matsissa ja en ehdi varmaan edes kauppaan hakemaan tarvittavaa alkoholimäärää peittämään tappion tuomaa murhetta, kun avomies pelaa pleikkaria kauniina kesäpäivänä pimeässä olohuoneessa. No mutta möh, mä meen parvekkeelle muiden ihmisten pällisteltäväksi ja piristän itteäni saippuakuplilla. Hauskaa lauantaita kaikille! :)


ÄÄNESTÄ MUN KUVAA




Käykääpä äänestämässä mun kuvaa Rajalan kuvakilpailussa! Osallistukaa itsekin ihmeessä, palkintona on Sony A7R-kamera, jolla saa varmasti upeita kuvia aikaan :) Aikaakin vielä on räpsiä, kun kilpailu loppuu vasta 15.6, joten nyt kaikki kuvailemaan!

Kiitos puss ♥



SUOSIKIT: t-paidat




Tättärää, mun lempipaidat esittelyssä! Ne jotka tuntee mut, tietää, että mä oon ihan hirveä t-paida-hamstraaja, mutta mulla on kuitenkin tiukat kriteerit paidan hankkimisessa. Kuten huomaatte, värimaailma ei ole mitenkään suuri (pääosin mun päällä näkyy mustia paitoja värikkäillä printeillä). Osa näistä mun lemppareista on jo tosi kulahtaneita ja muodottomia lörttöjä, mutta silti pidän niistä ihan törkeesti. Löytyy bändipaitaa, Iron fistiä, Disturbiaa, Heartlessia, Drop deadiä..


Suurin osa on tilattu netistä, keikoilta, festareilta, ja oonkin ihan hiton ylpeä tuosta Creature Feature-paidasta, jonka tilasin Jenkkilästä muutama vuosi takaperin. Aika harvalla tuommoisia näkyy katukuvassa. Pahoittelen paitojen ryppyisyyttä, sillä en omista silitysrautaa, mutta kaipa nää meneen näin giffinä mukavasti, ette ehdi takertua liikaa niihin ryppyihin, kuten still-kuvassa :D






Tässä ei todellakaan ole kaikkia mun lemppareita, osa oli kuvaushetkellä pesussa, osa lojuu Karin vaatekaapissa, koska sekin käyttää välillä niitä. Okei, kyllä mäkin välillä ryövään Karin t-paitoja, mut minkäs teet.. :D Pian pitäisi varmaan hommata lisää uusia kuteita, kun kesäkin on tulossa. Ehkä joskus tulevaisuudessa jaksan esitellä mun hupparit, kun niitäkin on ihan älytön määrä tuolla vaatekaapissa. T-paidat ja hupparit ♥ 

Onko teillä samoja paitoja? 
Millaisista t-paidoista te pidätte?




LAUANTAI











Tältä näytti mun lauantai-päivä! Viime viikko oli jotenkin kauhean hektinen, etenkin viikonloppu, joka oli buukattu ihan täyteen. Ama saapui perjantaina Turusta Helsinkiin ihmettelemään menoja ja meininkejä, mutta ei oikeastaan saatu mitään aikaiseksi, vaikka oltiinkin suunniteltu tarkkaan koko viikonlopun menot. Perjantaina kannustettiin Suomi voittoon ja katsottiin Sami Hedbergin uusin Alive-dvd ja valvottiin pitkään. Lauantaina sitten herättiin uuteen päivään melko myöhään, joten suunnitelmatkin menivät kokonaan uusiksi.

Haluttiin ainakin käydä Roihuvuoren kirsikkapuistossa (kuten myös tasan vuosi sitten) räpsäisemässä parit kuvat, mutta kiireen takia en saanut paljoakaan kuvia otettua. Puut ainakin kukki kauniisti ja ilma oli mitä mainioin. Olisi tuolla voinut viettää pidempäänkin aikaa, mutta kiireen takia oli juostava paikasta toiseen. Illemmalla sitten saatiin pojat messiin ja lähdettiin seikkailemaan kohti Katajanokkaa (woaaah en oo aikoihin matkustanut ratikalla, oli siistiä) kohti kaverin tupareita. Hengailtiin meren rannalla pussikaljoilla ennen juhliin menoa ja voih, tuolla oli niin nättiä! Auringonlasku ja kaikki. Mä niin muutan tonne joku päivä.


Joko ootte yhtä kesäloma-fiiliksissä kuin meikä? 
Aaww jeah, en malta odottaa! 




OPERAATIO HIUKSET 2 - muodonmuutos



Hyvää huomenta kansa, ihanaa sunnuntaita itse kullekin. En tiedä, mitä teen tähän aikaan hereillä (klo 5:45) ja miksi jaksoin nousta ylös sängystä datailemaan, kun olisin voinut vetää peiton korviin ja änkeä Karin kainaloon vielä hetkeksi tuhisemaan. Oh well, en ainakaan nukkunut liian pitkään!

Eilen oltiin katsomassa poikien kanssa jääkiekkoa isommalla porukalla kuin yleensä (kuus jätkää + minä, miksei kukaan muu tyttö kiinnostu lätkästä kuten mä :D) ja nautittiin sopivasti mietoja alkoholeja. Ite ostin Garagen ice tea-sikspäkin ja se riittikin hyvin koko illaksi, kunnes muu porukka päätti lähteä purkamaan vitutusta baariin Suomen hävitessä Latvialle, joten mä ja Kari lähdettiin kipittämään kotiin päin jo ennen kello kymmentä. Oli ihan kiva päästä aikaisin kotiin pizzojen ja kebabien kanssa syömään ja nukkumaan ennen puolta yötä, vaikka olisinkin voinut jäädä riehumaan poikien kanssa pidempäänkin.

Mutta tänään tulin lörpöttämään teille mun tukan muodonmuutoksesta, ja saatte tyytyä nyt puhelimella otettuihin kuviin. Ei aina sunnuntaisin jaksa panostaa, varsinkaan kun on äitienpäivä ja pitäisi äidille soitella ja lähetellä viestejä isoäideille. Tässä nyt lyhyt tsekkaus mun karvamöykyn ulkonäöstä ennen ja jälkeen-kuvien kera!




Lähtötilanteen varmaan muistattekin, mustaruskea takajeejee ja etutukka paloauton punaisena. Tää oli kamala lähtötilanne, kun halusi mahdollisimman äkkiä jotain muutosta aikaseksi. Punaista osiota värjäilin Crazycolorin Firellä ja Biozellin hiusmaskilla, mustan kestovärin olin lättäissyt joulukuussa päähäni, enkä sen koomin sitä ollut värikäsitellyt. Musta kestoväri oli jo alkanut hyvin haalistumaan ruskeaan, mutta vanhat shokkivärit päättivät puskea alta esiin, joten kirkkaassa valaistuksessa mun tukka näytti turkoosille/vihreälle.

Parin syväpuhdistava shampoo + sitruunamehu-käsittelyn jälkeen tulokset olivat hyvinkin erilaiset lähtökohtaan. Pidin tätä kuosia vajaan viikon verran, enkä kauempaa olisi kehdannut tämän tukan kanssa kulkea, koska tää oli ihan jäätävä. Ainakin oli hellempi vaihtoehto kuin suoraan ryhtyä läträämään värinpoistolla. Kuljin koko viikon ajan pipo päässä, paitsi duunissa. Ihme, ettei kukaan maininnut mitään mun upeasta hiusten väristä sanaakaan, ehkä kukaan ei vaan kehdannut mainita asiasta..



Perjantaina päätinkin sitten räjäyttää pankin ja kävin shoppaamassa itselleni värimömmöt ja tadah! Oon violetti. Tai liila. Kumpi tää nyt on? Mitäs diggaatte? Värjäsin koko pään jollain halvalla tarjouksessa olevalla vaalennuksella, ja aika hyvin sain pohjasta vaalean (enkä tajunnut ottaa siitä edes kuvaa), ja heitin Crazycolorin Hot purplen päähän. Tosi kiva väri, mutta en itse oo oikein vakuuttunut, että sopiiko tää mulle. Ehkä tähän tarvii vaa totutella?

Oon pari vuotta sitten kokeillut violettia (Crazycolorin Violette), ja silloin jo totesin, ettei se oo mun väri. Tuo Violette oli vähän siniseen taittava, eikä se oikein tykännyt pysyä mun tukassa, mut kokeillaas nyt tän Hot purplen kanssa miten käy! Annan tälle ainakin mahdollisuuden pysyä vähän pidempään.



IKÄVÄ TURKUUN






Tänään taas tajusin, kuinka yksinäinen olen täällä Helsingissä. Jos Kari on töissä, mä istun kotona odottamassa sitä jopa monta tuntia. Tuijotan tietokoneen ruutua, siivoan kotia, pesen pyykkiä, silittelen kissoja. En liiku yksin missään, paitsi töistä kotiin kerran päivässä. Vaikka oon asunut Helsingissä kohta kolme vuotta, en oo koskaan käynyt Seurasaaressa tai Suomenlinnassa. En ole lähtenyt yksin minnekään, koska en halua. Yksin liikkuminen ahdistaa. Mulla ei ole yhtään kaveria täällä, jolle voisin soittaa ja sanoa, että tuun käymään, tehdään jotain, mennään jonnekin.

 
Mua pelottaa ajatella kesäkuussa alkavaa kesälomaa. Mitä sitten käy, kun Kari on töissä ja mä istun perse homeessa kotona odottamassa, että se pääsee töistä? Pitäisikö mun vaan uskaltaa lähteä yksin seikkailemaan vai lähdenkö kokonaan pois Helsingistä? Näkemään kavereita ympäri Suomea, tai saatika ulkomaille äkkilähdöllä? Oon aina tykännyt olla yksin ja touhuta itsekseni juttuja, mutta nykyisin mua pelottaa suunnattomasti kohdata jotain niinkin yksinkertaista asiaa kuin bussiin hyppääminen ja antaa jalkojen johdattaa mua minne ikinä haluankaan. Vai oonko tulossa vanhaksi ja mukavuudenhaluiseksi?


Mulla on ikävä Turkua. Vaikka käynkin epäsäännöllisen säännöllisesti Turussa moikkaamassa perhettä ja kavereita, joku mua silti vetää mua sinne takaisin aina vaan uudestaan. Haluaisin jäädä sinne pidemmäksi aikaa, kun vain pariksi päiväksi. Velvollisuudet kuitenkin ovat pk-seudulla, enkä voi viettää Turussa päin tarpeeksi aikaa kerrallaan. Oon kuitenkin koko lapsuuteni viettänyt Turun seudulla, niin sopeutuminen näin isoon paikkaan kuin Helsinki, tuntuu pelottavalta. Vaikka olenkin saanut täältä uusia tuttavuuksia ja oon kokenut paljon täällä, tuntuu, etten vieläkään kuulu tänne.


OPERAATIO HIUKSET - syväpuhdistava shampoo


Kävin ostamassa jonkun aikaa sitten mun ensimmäisen syväpuhdistavan shampoon (oon tainnut elellä jossain luolassa, kun en tämmöisestäkään hienoudesta tiennyt). Biozellin syväpuhdistava shampoo Anttilasta 8,90€ tuoksuu ihanalle ja pääsi heti testiin.

Oon jo lähes puolisen vuotta elänyt tämän kamalan mustan reuhkan kanssa, josta on päästävä nyt eroon äkkiä, mutta samalla hellävaraisesti. Toisaalta, ei tätä enää voi oikein mustaksi kutsua, vai? Musta on haalistunut tumman ruskeaksi, ja vanhat shokkivärit puskevat alta jo läpi ja näkyvät tietyssä valoisuudessa ikävästi. Aloin siis kokeilemaan syväpuhdistavia pesuja, joihin kuuluu siis tuo shampoo, sitruunamehu ja ehkä myöhemmin vielä C-vitamiini. Kunhan saan tämän pehkon tarpeeksi vaaleaksi, uskallan jo tarttua värinpoisto-purnukkaan ja ruveta pohtimaan uusia shokkivärejä. Mulla on jo melkein visio valmiina..


Lähtötilanne oli tämä. Laitoin Biozellin shampoon kuiviin hiuksiin, koska se on kuulema tehokkaampi vaihtoehto kuin märkään karvapehkoon. Totesin kuitenkin, että parempi vähän kostuttaa tukkaa, koska shampoo ei vaahdonnut ollenkaan, enkä saanut levitettyä tököttiä kunnolla päähän. Lopuksi lisäsin sitruunamehua, mutta paremmin varmaan saisi sekoitettua koko sotkun päähän olisi hommata sumutinpullo tätä varten. Itselläni ei sellaista sattunut olemaan käden ulottuvilla. Lopuksi tungin pään täyteen elmukelmua ja tungin pipon päähän ja jäin odottelemaan.


Annoin seoksen muhia päässä 2-3 tuntia, kunnes kyllästyin odottelemaan. Tukkaa huuhdellessa huomasin uuden shampoon olevan testaamisen arvoista: punaista väriä lähti enemmän viemäriin kuin normaalisti. En oo tosiaan värjännyt tuota punaista osiota shokkiväreillä yli kuukauteen, vaan olen ylläpitänyt väriä Biozellin värimaskilla. Tukka näytti haalistuvan ihan silmissä, ainakin punaisesta osiosta. Kannatti testata! Vähän kuivaksi vain tukka jäi käsittelyn jälkeen, vaikka laitoinkin pesun jälkeen hoitoainetta perään. Pitää ostaa kosteuttava hoitoainekin näitä sessioita varten. Nämä kuvat on otettu keltaisessa valossa, koska keskiyöllä ei tuo aurinko nyt satu paistamaan tänne meidän lukaaliin. Koitin vähän säätää värejä, jotta kuvat olisivat mahdollisimman aidon värisiä.


Tänään vielä kokeilin uudestaan syväpuhdistavaa pesua, ja tälläkin kerralla annoin mössöjen vaikuttaa 2 tuntia ja edelleen punaista väriä lähti todella paljon pois. Söpö hattaran värinen pehko ja mustakin on vähän vaalentunut jo ruskeaan päin. Millaisia kokemuksia teillä on vaalennuspesuista, ja mitkä olisivat mahdollisimman helliä tapoja vaalentaa jo värjättyä hiusta? Onko joku testannut tuota C-vitamiinia värin vaalennuksessa? 


Musta tuntuu, että mun ja syväpuhdistavan shampoon yhteinen matka alkoi tästä. Varmasti tuun käyttämään tota jatkossa ja hommaan tolle kaveriksi vielä sen syväkosteuttavan hoitoaineen. Itse oon todella tyytyväinen tuotteeseen, tuoksuu hyvälle, toimii niinkuin pitääkin ja hintakaan ei ole paha! Otan myös vastaan mielipiteitä muista syväpuhdistavista tuotteista, kiitooos! Onko joku kokeillut Herbinan vastaavaa tuotetta?


VABBU





Mun vappu oli erittäin.. mielenkiintoinen. Erilainen kuin ennen. Kuljin koko vappu-illan valkoinen lakki päässä ensimmäistä kertaa omien yo-juhlien jälkeen ja päätä kiristi ja tukka oli huonosti. Alkoholi maistui ja baariinkin mut saatiin raahattua. Yöllä sitten metroon ja snägärin kautta kotiin nukkumaan. Serpenttiiniä yritin metsästää kolmesta eri kaupasta, mutta en löytänyt, joten tämän vuoden vappulook oli vähän vaisumpi ja värittömämpi mitä ennen vanhaan. Onneksi ostin sentään minidonitseja pojille vapun kunniaksi! 

Itse aloitin juhlimisen vasta kahdeksan aikaan illalla Karin töiden jälkeen ja parin tunnin päästä siitä löysin itseni jo keskustasta etsimässä vähän tyhjempää baaria. En tiedä mikä muhun meni, kun suostuin lähtemään vappuna stadiin ja vielä baariin. Ja vieläpä Bar Bäkkäriin, joka testattiin nyt ensimmäistä ja viimeistä kertaa: kaveri pääsi sisään viidellä eurolla (sisäänpääsy + narikka), mutta mun ja Karin sisäänpääsy maksoi 21 €, kellon lyödessä juuri minuutin yli 23. Narikkakin piti maksaa, vaikka mulla ei takkia ollutkaan, mutta jouduin luovuttamaan vittupäiselle narikkamiehelle mun Kånken-repun, koska se ei ole käsilaukku! Minä en mitään käsilaukkuja omista, joten mulla ei vissiin ole enää mitään asiaa tuonne baariin. Ylihintaista lonkeroa, vittumaisia työntekijöitä ja muutenkin koko paikka ihme sakkia täynnä. Mä oon liian vanha tämmöiseen baareiluun selkeesti..


Tämän vuoden vappu-juomingit olivatkin nautiskeluun tarkoitettuja ja testimielessä ostettuja. Mitään näistä juomista en ole testannut aiemmin ja yllätyin positiivisesti!
Garagen Hard ice tea-lonkerosta kuulin vasta muutama päivä sitten ja heti oli pakko ostaa edes yksi liian kallis pullo testattavaksi - ja se kannatti. Parasta alkoholipitoista juomaa aikoihin! Ihan jääteen makuista, mutta ei yhtään lonkeromaista. Kallista (citymarketissa 0,5l oli 3,5€ muistaakseni), mutta sen arvoista.
Hedelmä sirkus-siideriä joku mulle suositteli ja pakko oli maistaa. En kyllä pitänyt lainkaan. Maistui vähän irtokarkeille, mutta jälkimaku oli aivan liian makea. Ehkä noi siiderit ei oo mun juttu..
Viimeiseksi tuli maisteltua Otto omenalonkeroa, johon mulla oli aika suuret epäilykset, mutta tästä taisi tulla mun kesän puistoilu-lonkero, koska nom! Raikas, omenainen (no shit sherlock), vähän ehkä kirpeäkin, mutta ei liian makea. Toimii! 

Tämän enempää mulla ei olekaan kuvia vapun riennoista. Jätin suosiolla kameran kotiin, koska en olisi jaksanut kantaa sitä, enkä olisi varmaankaan muistanut kuvata. Aika rauhallinen juhlapäivä oli puolin ja toisin, vaikka baarireissulla sattui ja tapahtuikin. Ja valkolakkikin sai vähän raitista ilmaa monen vuoden jälkeen. Onneksi on taas viikonloppu ja saa levätä, eihän tämmöinen vanhus enää jaksa reivata kuten ennen.


Miten teidän vappu meni?