"Mä oon ihan okei"




Päiviä, viikkoja, kuukausia. En edes muista. Muutama päivä sitten kelasin, kuinka oon ollut jo pidemmän aikaa hyvässä kunnossa, enkä ole kärsinyt masennuksesta tai ahdistuksesta. Kuinka oon ajatellut jo parantuneeni kaikesta paskasta ja luullut oloni olleen parempi, mitä pari vuotta sitten. Mulla on mennyt hyvin - ei mitenkään täydellisesti aina - mutta hyvin kuitenkin. Oon käynyt töissä, nähnyt ihmisiä, tehnyt nyt kesällä asioita, joista haaveilin. Takapakkia on kuitenkin tullut otettua. Mä en ole vielä terve.

Sain torstaina paniikkikohtauksen. Se oli pelottavaa, kun en muista edes milloin tätä olisi tapahtunut viimeksi. Siitä on pitkä aika. Enkä edes tiedä, mistä se johtui. Siinä kuolemanpelko on niin vahvasti läsnä, että alan pian taas pelkäämään kaikkea, josta ne kohtaukset voivat aiheutua. En halua jäädä taas neljän seinän sisälle pelkäämään.


Luulin päässeeni yli tästä kaikesta, mutta nyt taas mietin, mitä pitäisi tehdä itseni kanssa. En halua syödä lääkkeitä tai jäädä sairauslomalle tän takia. Mun parantuminen on ollut melko hidasta, mutta oon kuitenkin päässyt tähän pisteeseen asti, että pystyn käymään töissä ja elämään normaalia elämää. Mulla on ollut tavoitteita, ja oon suoriutunut hienosti, ja mun pitäisi olla ylpeä siitä, että mä vielä olen tässä. Nyt mä taas tiedostan, kuka mä oon ennen ollut, ja mihin mun pitäisi pyrkiä. Ehkä mä vielä joskus oon kokonainen.



6 kommenttia:

  1. Tiedän tunteen! En oikein osaa sanoa mitään, mikä parantaisi mieltäsi kuin kliseisen "Kyllä se paremmaksi muuttuu" tai "Yritä keskittyä hyviin asioihin". Miulle paniikkikohtaus tuli viimeksi n. 3vk sitten, niitä oikeastaan tuli vieläpä kaksi putkeen ja olin silloin yksin kotona. Aivan hirveää shittiä. Mutta mikä miua on kovasti eläinrakkaana ihmisenä piristänyt, on miun jyrsijäarmeija, voithan siekin kokeilla jos piristyisit hieman jyrsijöihini pääosin keskittyvää blogiani selaamalla? :)

    http://marsumayhem.blogspot.fi/

    Toivottavasti voit pian paremmin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos tsempistä :3 ♥ Eiköhä tää tästä pian taas paremmaksi muutu! Pohjalta ei voi muutakuin nousta ylöspäin, eikös? Onneksi mullakin on nuo karvavauvat piristämässä päiviä, en tiiä mitä tekisin ilman niitä. Elämä olis ihan avutonta, kun kukaan ei kiehnäis jaloissa tai mouruaisi iltaisin ruokaa ;__;

      Poista
  2. Ääää tuu jo tänneeeee ♥♥ Mennään puistoon istumaan ja juomaan ja pidetään ne eskimobileet! :>

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wäää yritän tulla! :( On tullut niin paljon mutkia matkaan, etten vielä ainakaan pääse :< mut eskimobileet! ♥

      Poista

♥ puss