HUPS




Tää päivä on vierähtänyt kotosalla. Sain tämän päivän saikkua kipeytyneen selän takia ja perjantaina mulla on aika fysioterapiaan. Jee, oon saanut jotain aikaseksi, ehkä mun selkä saadaan joskus kuntoon! Mutta huomenna jatkuu arki ja on palattava töihin, jos sitä pääsee sängystä edes ylös. On ikävää, kun ei pysty istumaan, makaamaan eikä tekemään mitään ja oon notkea kuin näkkileipä. Onneksi kipulääkkeet ja lämpöhoito auttaa edes hetkeksi.


Oon aika yllättynyt, kuinka oon onnistunut välttämään syysflunssan! Vähän on nenä kyllä vuotanut ja kurkku kipuillut aamuisin, mutta ei mitään sen enempää, kun oon jo elokuusta asti kulkenut syystamineet päälläni ehkäisten täten vilustumisen. Mutta vaikka muhun ei ookaan vielä iskenyt hirveä flunssa, niin oon löytänyt itsestäni uusia puolia, nimittäin sellainen asia kuin tapaturma-alttius.

En tiennytkään, kuinka tohelo voin olla keittiössä ja jälleen kerran saan tyytyä mikroruokaan, kun ei musta kokiksi näköjään ole. Sunnuntaina aamuhöperöissä onnistuin tuhoamaan vasemman käden kolme sormea leipäveitseen, kun yritin halkaista patonkia (ja tätä ei voinut tehdä missään tasolla, kun kaikki keittiön tasot olivat likaset, eikä niitä voinut pyyhkiä ehei) ja veri vaan roiskui ja Kari oli vähällä pyörtyä. En oo ennen saanut veitsestä niin pahaa osumaa, joten säikähdin itsekin sitä veren määrää ja piilotin syvät haavat värikkäisiin lasten laastareihin. 
Eilen ajattelin kokata nakkisoppaa ja tungin sitten oikean käteni tulikuumalle levylle ja nyt on mukavat rakkulat käsissä.. Nyt on oikea ja vasen käsi poissa kuvioissa ja aika kipeää tekee tämä tietokoneella näpyttely. Harmittaa vietävästi, mutta nyt on vaan paranneltava haavoja ja koittaa elää niiden kanssa :D


Vitsailin kaverillekin, että hehe, ei oo tähdet ja planeetat mun puolella ja katsahdin horoskooppia..

"Neitsyt
Onnettomuus- ja tapaturmariski on sitä suurempi mitä kiireisemmän onnistut tästä päivästä tekemään. Rauhoita siis tietoisesti vauhtiasi ja anna itsellesi lupa keskittyä siihen mikä on nyt itsellesi tärkeää."

En yleensä usko horoskooppeihin, mutta tämä kyllä osui ja upposi tällä kertaa aika hyvin :D Aika pelottavaa, mutta tuskin tää mullisti mun maailmaa. Mä oon vaan tohelo ja syön pakastepizzaa.


50mm

















Kesäkuussa vanhempien luona hengaillessani sain pitkästä aikaa viettää pikkuveljen kanssa kunnolla aikaa. Katsottiin leffoja, tutkittiin linnunpesiä, pelailtiin ja opetin sitä käyttämään järkkäriä! Olin onneksi tajunnut ottaa matkalle messiin 50mm objektiivin, jota käytän surullisen harvoin, koska mä oon oppinut viimeinkin pitämään tästä linssistä todella paljon. Pari vuotta sitten, kun ostin kyseisen linssin, pelkäsin käyttää sitä sen 'ahtauden' takia. Varsinkin, kun aiemmin oon käyttänyt vain zoomi-linssejä ja kiinteä-linssi oli jollain tapaa kauhean pelottava asia.

Nykyisin tykkään onneksi käyttää 50mm-linssiä, vaikka enemmänkin voisin toki kokeilla tällä potretti-kuvausta. Se on niin helppoa turvautua perus kittilinssiin ja fisuun, kun käytän niitä muutenkin jatkuvasti. Tykkään 50mm:n putken valovoimaisuudesta, mutta liian usein jätän sen kotiin, vain sillä perusteella, etten kuitenkaan saa sillä yhtään hyviä kuvia. Toivottavasti tää muuttuu jossain kohtaan ja uskallan kuvata enemmänkin tällä linssillä! Ainakin nyt syksyllä olis tarkoitus ulkoiluttaa 50mm-linssiä tuolla ulkona enemmän :3

Ps. Eiks mun pikkuveli olekin veikeä tapaus? Oikein kuvauksellinen kaveri.


PERJANTAI-AHDISTUS



Perjantai ja mua ahdistaa. Ahdistaa siksi, koska sain töissä palautetta, negatiivista, sekä positiivista, sanoisin, että melko neutraalia. Mikään näistä palautteista ei koskenut yksinomaan mua, ja siksi ihmettelenkin, miksi mä ahdistuin siitä niin paljon. Otin itseeni kaikesta negatiivisesta palautteesta, mikä ei edes tosiasiassa ollut paha asia. Ennen palautteita totesinkin leikillä työkaverille, että noni, viikonloppu menee saletisti pilalle. Älä ikinä sano noin. Se, että olettaa kaiken menevän mönkään, toteutuu taatusti. Niinhän siinä sitten kävi, vaikka leikkiähän mä vain laskin.

Palaute on kuitenkin tosi tärkeetä yleisestikin, jotta pystyisin parantamaan ja kehittämään suorituksiani, ja mun pitäisi ottaa niistä oppia, eikä vain ahdistua niistä, kun ne eivät kuitenkaan ole henkilökohtaisia millään tavalla. Tää mun ahdistus ei kuitenkaan alkanut samantien, vaan vasta kotona, kun huomasin, etten pysty keskittymään mihinkään tv-ohjelmaan, ja siivosinkin kuin hullu. Siitä yleensä huomaan, että ahdistus iskee, kun on pakko siivota, ja järjestellä kahvimukit väri-järjestykseen, silittää sukat ja nuolla tyyliin wc-pönttö omalla kielellä puhtaaksi. Siitä mä huomasin, että okei, nyt ei oo kaikki ihan hyvin, ja rupesin tutkailemaan oloani syvemmin. Päätin, että en anna minkään pilata mun viikonloppua (varsinkaan töistä saatujen palautteiden takia) ja mun pitää prosessoida tää ahdistus jotenkin itsestäni pois. Kelasin, että jos yritän ajatella jotain positiivisia juttuja, mulle tulisi parempi olo ja pystyisin nauttimaan tästä perjantai-illasta iloisin mielin. Aluksi se oli todella vaikeaa keksiä yhtäkään kivaa asiaa, mikä piristäisi mieltä, mutta kyllä niitä alkoi sitten tulemaan, kun aikansa mietti. Tässä nyt olis kuvina mun mieltä ilahduttavat asiat tältä päivältä :')


Melko hyvä ulkonäkö-päivä! Oon saanut otettua parit selfiet (ai että vihaan tuota sanaa) tän päivän aikana ja kehdannut jopa ladata niitä instagramiin (muistakaa jjaddyy). Nykyisin kun tulee niin harvoin meikattua/laitettua hiuksia, niin oli kiva pitkästä aikaa räpsiä kuvia omasta nassustaan, vaikka en mitenkään erityisesti laittautunutkaan kuvia varten.


One morning leftin huppari! Löysin tän hupparin tänään ja voi että, mulla on ollut tätä hupparia ikävä! Ostin tän joskus 2011 OML:n keikalta, enkä oo oikein oppinut käyttämään tätä, kun tässä ei ole vetoketjua. Mutta on toi silti niin supersiisti. Varmasti tuun käyttämään tätä tänä syksynä useesti. Ainakin tää on lämmin ja pehmeä :3


Kämpän siisteys! Oon tällä viikolla ylläpitänyt meidän asunnon siisteyttä erityisen hyvin (onneksi Karilla on ollut iltavuoro-viikko, niin se ei ehdi sotkemaan niin nopeasti), ja oon oppinut esim. täyttämään tiskikoneen samantien, kun likaisia astioita kertyy, petaamaan sängyn, ja pyyhkimään keittiön tasot, kun ne ovat likaiset. Tämmöset pienet asiat kun muistaa päivän aikana tehdä, koti näyttää paljon siistimmältä, eikä sen siisteyden ylläpidossa mene kauaa aikaa!

Uudet kengät! Äiti osti mulle synttärilahjaksi uudet Converset, koska eihän mulla ole tarpeeksi tennareita.. No ei vaan, oli jo aikakin saada uudet tossut, vaikka olisinkin mieluummin ottanut vaihteen vuoksi harmaat conssit, kun punaiset mulla on jo ollut. Harmaita ei vain ollut mun koossa enää, joten punaiset kelpaavat hyvin. Nää on kuitenkin mahtavat jalassa ja piristää mun jokaista päivää, kun muuten en oikein väreihin osaa pukeutua :')


Kettu-tyyny! Tätä Peräreikä-nimistä kettua on ihana halailla ja makoilla sen kuono ihan ruttuun (kuten kuvasta näkyy) iltaisin, samalla kun rentoutuu ja valmistautuu nukkumaanmenoon. Sain tän ketun Karilta joskus joululahjaksi ja toi on kyl niin mun näköinen, pyöreä ja pehmoinen :3


Lukeminen! Oon ihan unohtanut, että mun piti tänä vuonna lukea vähintään yksi kirja (tässä postauksessa enemmän siitä), ja oonkin lukenut joka ilta sängyssä hypnoosi-kirjaa, jossa opetetaan itsehypnoosia ja kerrotaan, kuinka vaivutaan transsiin. Todella mielenkiintoista luettavaa, ja oon huomannut nukkuvani paljon paremmin, kun lukenut kirjaa ja rauhoittunut tarpeeksi. Älypuhelimen ja tv:n tuijottaminen saa mut iltaisin vain levottomaksi, joten oon jättänyt ne kokonaan mun iltarutiineista pois.


Sänky! Ahh, meidän ihana sänky, jossa on ihana nähdä ihania unia. Vaikka en tänään jaksanutkaan laittaa päiväpeittoa, niin kyllä tuo silti näyttää siistimmältä pedattuna kuin että peitot olisivat ihan myllätyt ja tyynyt miten sattuu. Myös lamput tuovat tunnelmaa ja Vallilan kelohonka-verhot piristävät muuten niin tylsää makkaria. Makuuhuoneen sisustus on vähän vaiheessa, mutta eiköhän sekin asia etene pian :3 

Noniin, heti tuli parempi mieli! Tässä asiassa käänsin negatiivisen energian positiiviseksi, ja näin mun pitäisikin aina toimia, jos ahdistus iskee :3 En oo vielä oikein löytänyt sitä oikeaa tapaa käsitellä näitä asioita, joten päätin kokeilla tällaista lähestymistapaa. Mitä mieltä ootte tämmöisistä postauksista, oliko tää ihan hölmöä, vai mielenkiintoista? Mitkä asiat piristävät teitä huonoina hetkinä?


TÖKKII





Nyt kyllä tökkii ja pahasti. En oo aikoihin ollut näin lukossa. Tuntuu, kuin en enää kykenisi tuottamaan mitään julkaisukelpoista tekstiä tänne blogin puolelle ja motivaatio laskee koko ajan, mitä enemmän yritän näpytellä tekstiä tänne. Saatan pohtia yhtä blogitekstiä jopa viikkoja; miten muotoilisin lauseet, miten aloitan ja lopetan postauksen, millä keinoilla saisin asiani ymmärretyksi, mutta en vaan oo kyennyt siihen jostain kumman syystä. Välillä mua ahdistaa ihan hirveästi, kun katson tietokoneen ruutua ja näppäimistöä, enkä saa mitään ulos mun päästä. Ihan kamala tunne. Jotain on pakko kirjoittaa.

Mun elämässä ei tapahdu mitään erikoisempia juonenkäänteitä, käyn töissä, oon kotona, vietän viikonloput joko Turussa tai Helsingissä poikien kanssa. Haaveilen uudesta sohvasta, pidennyksistä, lävistyksistä, sekä uudesta hiustyylistä. Oon kaavoihin kangistunut ja toivon, että tänä syksynä voisin vähän päivittää itseäni uudelle levelille ja voisin tuntea oloni itsevarmaksi. Suunnittelen kamalasti kaikkea, mutta mitään en ole saanut toteutettua, mutta kaikki aikanaan.

Ajattelen syksyn olevan uusiutumisen aika. Jotkut aloittavat opiskelun, uuden työn, harrastuksen, tv:stä alkaa syksyisin uusia sarjoja. Uusi aika alkaa, kun siirrytään kesästä syksyyn, ja mä oon ihan fiiliksissä siitä. Vaikka kesä on ihana vuodenaika, syksy kyllä vie voiton. Ehkä mä hommaan ne pidennykset ja käyn ottamassa jossain vaiheessa uuden lävistyksen, niin saan ainakin jotain uutta tähän syksyyn. Ainakin sain jo uudet Converset äidiltä lahjaksi, ja sain uuden puhelimenkin! Siitä sitten lisää myöhemmin :3 


TURKU-VIIKKO




Lupasin tulla pian taas kertoilemaan mun hommailuista, mutta annan kuvien puhua puolestaan. Viimeinen kesälomaviikko meni oikein hyvin, vaikka sää olikin perseestä, vettä tuli ja kylmäkin taisi olla, mutta se ei haitannut. Pääasiana oli vain pitää hauskaa ja rentoutua.  Turussa vietin perjantaista sunnuntaihin aikaani talovahtina, kun porukat menivät katsomaan Cheekkiä Stadikalle, ja sain nukkua rauhassa ja syödä äidin jääkaappi tyhjäksi. Loppuloman sitten olinkin autoton, kun auto meni huoltoon ja katsastukseen, ja pääsin testaamaan Turun uudistunutta julkista liikennettä (hyvin toimii!). 








Kuitenkin, mun viimeinen lomaviikko oli todella täynnä tekemistä ja olinkin yllättynyt, kuinka osasin käyttää aikani niin paljon hyödyksi. Aiemmin kesä- heinäkuussa viettämäni loma oli käytännössä ihan turha ja lohduton, kun istuin sisällä kaiket päivät, enkä tehnyt käytännössä mitään. Turussa ollessani mä sen sijaan juhlin, näin kavereita, nukuttiin lähekkäin, vietettiin darrapäivää, kävin mammalla, sain villasukkia, katsoin BB:tä (myönnän paheeni), kiertelin keskustassa, shoppailin, pesin auton, valvoin aamukahdeksaan asti ja kävin terassilla arki-iltana. Oli kyllä ihanan rentouttavaa vain olla ja pyöriä vanhoilla tutuilla mestoilla, kuin joskus junnuna. Sain myös synttärilahjoja, vaikka luulin olevani jo liian vanha niille.  Lähden taas ensi viikolla Turkuun keskellä viikkoa vaihtamaan autooni takajouset, joten pikavisiittillä ei oteta uusintamatsia, mutta kenties sitten myöhemmin syksyllä, kun järkätään Aman kanssa bileitä. 

Tuli jo kamala ikävä takaisin tuonne ja olisin niin onnellinen, jos näkisin tuota ihanaa tyttöäkin useammin. Toivottavasti saadaan se tänne Helsinkiin kylään tässä syksyn mittaan. Tulipas erittäin sekava postaus, mutta antakaa anteeksi, oon herännyt tänään todella aikaisin ilman herätyskelloa enkä oikein tiedä, mitä pitäisi näin aikaisin tehdä, kun ei ole töitäkään. Onneksi aurinko paistaa ja mulla on energiajuomaa, joten tästä päivästä tulee saletisti hyvä!


TAKAISIN ARKEEN






Heeeeyooo! Pitkästä aikaa jaksan vaivautua avaamaan tietokoneen ja aloittaa kirjoittelemaan teille kuulumisia. Oon ollut pidemmän aikaa menossa siellä sun täällä, enkä ole ehtinyt konettani edes pahemmin avaamaan, muuta kuin laskujen maksuja ja kuvien siirtämistä varten. Tänään alkoi virallisesti syksy, kun kuu vaihtui ja mä olen taas vuotta vanhempi. Täytin lauantaina huikeat 23 vuotta, onnea minä! :3 
Viime viikolla vietin myös mun viimeisen kesälomaviikon Turussa kavereiden kanssa hengaillen ja autoa huoltaen. Samalla myös meille tuli Karin kanssa kolme vuotta yhteiseloa täyteen, mutta tänäkään vuonna ei juhlittu asiaa mitenkään, kun olin Turussa ja Kari Helsingissä. Paljon on siis ehtinyt tapahtua tässä välissä, kun olen malttanut pitää turpani kiinni täällä blogin puolella!



Vasemmalla kuva tältä kesältä, oikealla vuodelta 2011.


Oon innoissani tulevasta syksystä, mutta samalla on vähän haikea olo. Oon ehtinyt tekemään kaikenlaista tänä kesänä, mutta samalla osa toivomistani kesä-jutuista eivät onnistuneet toivotulla tavalla. Ensi kesänä sitten! Tää kesä on hurahtanut tosi nopeesti ohi ja päällimmäinen fiilis on ihan hyvä. Säät eivät todellakaan suosineet mun kesälomia, kun satoi vettä, rakeita, oli kylmä, ja koko sen helleaallon olin vain töissä. Toisaalta nää viileämmät päivät ovat enemmän mun juttu, kun voi liikkua ja laittautua, eikä tarvitse paahtua sisätiloissa tuulettimen edessä hiestä märkänä :)

Nyt mun on aika hiljentyä ja jatkaa elokuussa räpsittyjen kuvien muokkaamista ja katsoa parit jaksot Salkkareita. Palataan taas pian asiaan, pus moi!