Save me from myself, don't let me drown.







Mun piti viikonloppuna postata teille, mut mua vitutti niin paljon, etten kyennyt tekemään mitään. Kiukutti, ärsytti, inhotti. Koko viikonloppu oli pilalla. Tässä en avaudu sen enempää, miksi. Mutta joka tapauksessa, sain sunnuntaina kuulla, että mun paras kaveri makaa sairaalassa selkäranka murtuneena ja koittaa toipua leikkauksesta. Mä oon niin vihainen itselleni, koska koen, että se on mun syy. Vaikka ei olekaan. Tai en tiedä. Sekava olo. 

Pikkusiskon kuoleman jälkeen oon vältellyt tällaista olotilaa, koska en halua enää kertaakaan joutua tuntemaan menettämistä. Mut eihän siltä voi välttyä. Aluksi luulin koko juttua vitsiksi ja olin shokissa ensimmäiset 24 tuntia. En edes muista, miten oon selviytynyt työpäivästä. Nyt kun asia on selvinnyt mulle lähes täysin, mä oon ihan poissa tästä maailmasta. Lasittunein silmin tuijotan tietokoneen ruutua odottaen jotain tapahtuvan. "Vastaa jooko", ajattelen, ja odotan hänen näppäilevän mulle viestin facebookin chätissä. Odotan ja odotan. Mitään ei tapahdu. Pelkään. Ahdistun. Itken.

Hän väittää, että kaikki on ihan hyvin. Aluksi hän vähätteli koko asiaa, ei varmaan itsekään oikein ollut tietoinen mitä on tapahtunut. Vastaukseksi kysymykseen "mitä sä sairaalassa teet" sain leppoisen "ei mitään kummaa". Oletin että noh, taasko se on ollut tapaturma-alttiina ja saanut päähän pienen aivotärähdyksen. Ei, tällä kertaa se oli jotain pahempaa. Luojan kiitos hän on toipumaan päin ja pääsen ensi viikolla katsomaan häntä.

Kaikki suunnitelmat meni uusiksi. Ensi viikonloppu, halloween, marraskuun odotettu keikka.. Ehkä jopa koko loppuvuosi. Harmittaa tietenkin, mutta oon enemmän huolissani. Haluaisin vaan päästä katsomaan häntä sairaalaan, mutta en kykene töiltäni ainakaan näin arkena. Ellei jotain merkittävää tapahdu tai jos vaikka joutuisin sairaslomalle. En tiedä, en haluaisi olla näin allapäin. Tuntuu, että kaikki tää on mun syytä, vaikka en oo edes ollut paikalla. Syyllistän itseäni ihan liikaa. Pää ihan sekaisin.

Ehkä ensi kerralla jotai iloisempaa? Ottakaa tästä BMTH:n uusi sinkku.





IMPERICON.com





Tilasin viime viikolla Impericon.comilta itselleni synttärilahjaksi vaatteita pitkästä aikaa. Vaikka synttärit menikin jo pari kuukautta sitten, niin ei haittaa, ainakin sain pidempään miettiä mitä kuteita pistän tilaukseen :3 Tuolla on niin laaja valikoima paitoja, kenkiä, pipoja ja kaikkea muuta, ettei millään osaa päättää mitä sitä ostoskoriin tiputtaisi! Nämä tuotteet kuitenkin päätyivät ostorkoriin melko nopeasti eikä tarvinnut paketin avattuakaan katua. Pidän kovasti!



Drop Dead - Crazy life
Tätä pipoa olin tilaamassa jo Drop deadin omilta nettisivuilta, mutta onneksi sain sen sujautettua tähän tilaukseen, kun Impericonilla myydään Drop deadin tuotteita. Mulla ei olekaan yhtään mustaa pipoa (koska Kari on ryövännyt mun ainokaisen mustan pipon itselleen) ja tää kyllä lämmittää päätä pakkasella.

Being As An Ocean - Love
Pistetään nyt samaan syssyyn toinenkin pipo! Tää oli niin älysöpö, vaikka sana 'love' onkin vähän puhki kulutettu idea, mutta awws. Ja Being as an Ocean on noussut viime aikoina mun suureen suosioon, joten pakko tää oli mahduttaa tilaukseen mukaan. 


Bein as an Ocean - Sleeping Fox
Koska kettu.. Ei oikein muuta lisättävää. En pysty olla ostamatta tuotetta, missä on ketun kuva, ja varsinkin jos se on hyvän bändin t-paitaan printattuna. En kestä!



Eskimo Callboy - Don't Give A Fuck
Tämä oli pakko saada! Koska We are the mess ja baby let me be your bartender. Melko simppeli, mutta toimii. Aika äijämäinen, mut väliäkös tuolla.



Eskimo Callboy - Good fox
Toinen Eskimo Callboyn mustavalkoinen printtipaita kelpaa aina.  Ei enää tänä vuonna mitään mustia bändipaitoja mulle, okei? Ehkä nää riittää tältä erää. Tai no, jos vielä yksi kuitenkin..


Dr. Denim - Baxter
Lisäksi ostin taas Tohtori denimit, koska ne on ollut luotto-farkut jo pitkään ja tätä mallia ei enää myydä missään muualla kuin Impericonilla, ainakaan mun tietojen mukaan. Näitä oon ostanut One waystä joskus aikoinaan, mutta nykyisin näitä ei meinaa edes netin ihmeellisestä maailmasta oikein saada. Onneksi Impericon on pelastus. Nää miesten farkut on aivan ihanat päällä ja hintakaan ei ole paha. Miinuksena etutaskujen puuttuminen ja haarojen nopea kuluminen. Eipä oo paljoa menoa haitannut.


Oletteko tilannut Impericonilta jotain? Mitä tykkäätte mun shoppailuista?



EMP.fi-arvonta!



Nyt on vuorossa blogini ensimmäinen arvonta, joka on toteutettu yhteistyössä EMP.fi-sivuston kanssa! Oon todella innoissani tästä, koska EMP.fi on mun yksi suosikki shoppailu-sivusto, josta oon löytänyt todella usein etsimäni tuotteet. Tästä ja tästä pääsette tsekkaamaan, mitä olen shoppaillut EMP:ltä aiemmin! 

Halusin pitää teille arvonnan juuri nyt, koska halloween on tulossa ja myöskin yksi suosikki tv-ohjelmani The Walking Dead jatkuu 12.lokakuuta (eli ihan kohta!) uusilla jaksoilla. EMP:ltä saakin tilattua kaikenlaista kauhu-kamaa ja tietenkin Walking dead-fanituotteita! 

Osallistu näin

1) Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja nimimerkki, jos olet anonyymi

2) Kerro, kuinka toimisit, jos syntyisi zombie apocalypse? Mitä teksisit, minkälainen ase sinulla olisi, minne menisit? Kuinka yrittäisit selviytyä zombie-maailmanlopusta tulematta syödyksi? Käytä mielikuvitustasi!

Osallistumisaikaa on 31.10.2014 asti, jonka jälkeen arvon voittajan! 
Arpaonnea kaikille!



TESTISSÄ: LIVE Color XXL Ultra Brights



Mun piti vielä tulla kirjoittamaan toinen postaus, kun on kerrankin asiaa! Tällä kertaa vaihteeksi puhutaankin mun hiuksista ja niiden värjäämisestä. Normaalisti siis värjään hiuksiani viikon kahden välein Crazycolorin Fire-värillä, joka on ollut mun luottoväri monen vuoden ajan. Nyt oon kuitenkin huomannut, että ainakin tämä fire-väri haalistuu nykyään todella nopeasti (myös kaverini on huomannut tämän omassa tukassaan), ja mulla menee hermot, kun parin pesun jälkeen mun tukkani on pinkki ja näyttää ihan vispipuurolta. Se ei sovi mulle. Totesin siis itsekseni, että jos aion tulla tämän punaisen tukan kanssa toimeen, mun on tehtävä kompromisseja ja poiketa mukavuusalueeltani edes sen verran, että kokeilisin jotain muuta shokkiväriä tai sävytettä.



Näin Schwarzkopfilta tulleen uusia hiusvärejä kauppohin viime kuussa ja kaavailin jo silloin, että uskaltaisiko sitä kokeilla. Eilen sitten kauppareissulani lähti mukaani LIVE Color XXL Ultra Brights värinä Pillar Box Red. Vähän jännitti tunkea tätä tukkaan, kun en tiennyt yhtään, miten mun hiukset reagoisivat siihen. Purkissa mukana tuli yksi pieni tuubi väriä (50 ml, crazycoloreisa on 100 ml), joka on aikamoista tököttiä, joten se kannattaa sekoittaa hoitoaineen sekaan, jotta se on helpompi levittää koko tukkaan. Itselleni ei tuo tuubi olisi muuten riittänyt omiin hiuksiini, joten sekoitin värin kanssa jotain halpaa hoitoainetta ja tungin sekoituksen vispipuuron värisiin hiuksiini. Annoin värin vaikuttaa noin 30 minuuttia, ja tulos oli ihan jees!



Tykkään! Aikalailla samanlainen sävy kuin fire-shokkivärissä, mutta tää ei oo niin pinkki, joten kyl mä tästä diggaan! Todella intensiivinen punainen ja toivon, että tää ei kulahda pinkiksi. Hinta oli vaan vähän tyyris (n. 13€), mutta jos tämä todella kestää 15 pesukertaa (crazycolorilla luvataan 8-12 pesukertaa), niin kyllä tätä kelpaa toistekin ostaa. Mukana tuli myös lapio-käsille tarkoitetut kertakäyttökäsineet ja kaksi kappaletta hoitoainetta.

Mitäs muuten tykkäätte mun FBI-lookista? Tai itselleni tuli ihan mieleen Men in black, kun näitä kuvia selailin :D Onneksi löysin kaapista mun vanhan mustan kauluspaidan ja kravaatin, joita oon käyttänyt viimeksi pappan hautajaisissa. Myös yläasteella hommattu bleiseri mahtui mun päälle! Tuollaisissa kuteissa kävin noutamassa peruskoulun päättötodistuksen, ainoa ero oli, että mulla oli punainen kauluspaita ja mustat rekkalesbo-hiukset :D Voi niitä aikoja.. Olisinko uskottava Men in black-agentti?


 Ootteko te jo kokeillut näitä uusia hiusvärejä? Mitä sävyä haluaisitte testata?




LAISKA SUNNUNTAI






Ihanan laiskaa viikonloppua kaikille! Oon nautiskellut vapaa-ajasta nyt hetkisen aikaa ja oon vaan röhnöttänyt sohvan nurkassa datauksen merkeissä ja energiajuomia juoden. Pakastimessa on jäätelöäkin, jota oon himoinnut jo viikonpäivät, ai että nyt kelpaa olla. Oon myös saanut kivoja uutisia, mutta siitä lisää myöhemmin, kannattaa olla ensi viikolla kuulolla!

Perjantaina mulla oli aika fysioterapiaan. Mun on pitänyt jo monen vuoden ajan mennä sinne, mutta ne tuppaavat olemaan aika kalliita, ja oon vaan ollut rehellisesti liian laiska. Nyt kun työterveyden kautta pääsin sinne, niin oon todella iloinen! Sain sellaista infoa, joka tulee varmasti edistämään mun kuntoutumista ja helpottamaan mun normaalia arkielämää. 

Mulla on aina ollut huono ryhti. Ainakin ala-asteelta asti. Myös teini-iässä rintojen kasvu aiheutti ryhdin huononemista, joka aiheutti mulle niskan alapuolelle kyhmyn, joka mua harmittaa suuresti. Onneksi nyt sain ohjeita ryhdin korjaamiseen, ja toivon, että joskus vielä pystyisin kulkemaan kaupungilla ryhdikkäänä, enkä kyömyselkäisenä mörkönä. Myös tää, mitä oon kaavaillut jo pitkään, mutta en ole uskaltanut pelätä, on skolioosi. Ja sellainenhan mulla saattaa olla. Ainakin fysioterapeutti huomasi heti, että mun selkäranka on mutkalla. Se ei nyt varsinaisesti vaikuta mitenkään, ja varma diagnoosi tästä saadaan vain röntgenkuvilla. Vähän kyllä säikähdin, kun sain niin paljon informaatiota mun selästä ja koko kropan olemuksesta, mutta se on vain hyvä tiedostaa, että mihin niitä jännittyneitä kohtia syntyy ja miksi. Aika jännittävää.

Nyt pitää jatkaa heräämistä tähän päivään, jotta pystyn muokkaamaan muutamat kuvat seuraavaa postausta varten! Pysykää linjoilla ja hyvää huomenta :3