Count to Ten




Long time no see. Menee hermot tähän omaan toimintaan. Tässä migreenipäissäni sain idean alkaa kirjoittelemaan, vaikka tuntuu, että aivot sulaa kohta ulos korvista. Pakko silti jotain suoltaa ulos, mieluummin sitten sitä tekstiä kuin aivon palasia. Blaah asdjkadj. 


Pääsiäinen meni lomaillessa, itseasiassa sain viimeinkin viettää talvilomani, jota odoteltiinkin 7 pitkää kuukautta. Ja viimein sain tietää kesälomastani, joten nyt on taas jotain, mitä odottaa. Talviloman vietin suurimmaksi osaksi Turun puolella, kun auto huollettiin/katsastettiin/vaihdettiin kesäläskit alle. Aika rauhallisissa merkeissä sain lomani viettää ja olla perheen kanssa pitkästä aikaa.


Nyt kun on taas palattu arkeen, voin keskittyä töiden lisäksi myös sohvalla makoiluun. Mitään muuta en nykyisin tunnu harrastavan kun sohvalla löhöilyä ja töllön katselua. Onneksi mulla on toi Ama joka asuu 8 minuutin ajomatkan päässä, niin saan siitä välillä seuraa kun alkaa mökkihöperyys iskeä. Ollaan jo suunniteltu kesäksi kaikkea kivaa puistoilua ja Helsingissä kiertelyä, mutta epäilen, että mieluummin jäädään vaan meille katsomaan sarjoja ja rapsuttamaan kissoja :D Meistä on tullut oikein kunnon vanha pariskunta, jotka pyörii lähinnä Tokmannilla etsimässä tarjoustuotteita ja päivitellään yhdessä säätä ja liian suolaista pizzaa. Voi meitä. 


Kun koulu loppui tammikuussa, musta on tuntunut tää elämä kamalan rasittavalta. Vaikka enää ei olekaan niitä 15 tunnin työ- ja koulupäiviä, niin aika tuntuu valuvan mun silmissä ohi. En oo kuvannut koulun jälkeen pahemmin ollenkaan (lomallakin raahasin kameralaukkua ympäri maailmaa, enkä kertaakaan käyttänyt sitä), ja tiedän, että se johtuu järkkärini kunnosta. Ainakin osittain. Mun kameranlaatu on huonontunut silmissä ihan kamalasti ja verrattuna koulun kalustoon mun kamera on ihan pilipali. Ei tee oikein mieli kuvata millään perunalla ja oonkin pohtinut uuden rungon hommaamista jahka rahatilanne sen sallii. Mutta nyt ei ole varaa päivittää kuvauskalustoa, koska ostin uuden auton. Kyllä, uuden auton, kaikilla herkuilla. Siitäkin olen kirjoittanut postauksen, mutta kuva-tilanne on estänyt julkaisemasta sitä. 


Myös kuvausintoa, editoimista sekä yleistä tietokoneella näpertelyä hidastaa pieni ahdistus mun valokuvien säilömisestä. Mulla on pari teraa pelkkiä kuvia järjesteltävänä ja tuntuu, etten saa ikinä sitä projektia valmiiksi. Oon niin järjestelmällinen, että mua ahdistaa pienikin sotku mun kuvatiedostoissa. Yleensä heitän uudet kuvat vaan kansioon (jonka yleensä nimeän vielä erittäin epäloogisella ASfdsji3830-nimellä) ja jätän ne sinne lojumaan, kunnes luon seuraavana päivinä uusille kuville samankaltaisen sekajäte-kansion. Pitäisi käydä ulkoisen kovalevyn kimppuun joku viikonloppu ja poistaa kaikki turha paska sieltä. En vaan millään jaksa kuormittaa enää mun teknisiä laitteita millään roskalla. Ehkä kaverit (ja asiakkaat) tykkäisi jos vihdoin ja viimein näin kuukausien jälkeen luovuttaisin kuvaamani kuvat eteenpäin, heh. Heh.


Jospa tää kevätaurinko piristäisi monien muidenkin blogien ylläpitäjiä, koska en oo aikoihin päässyt lukemaan kenenkään mielenkiintoisen tyypin postauksia. Missä ootte, kirjoitelkaa, mitä teille kuuluu! Nyyh, onko blogit kuoleva luonnonvara?